Kesän myrskyt paljastivat ainakin sen, että pitkä sähkökatkos panee arjen uusiksi.
Naapuriapu ja kekseliäisyys nousivat arvoonsa, mutta moni huomasi varautuneensa puutteellisesti.
"Kuinka monelta suomalaiselta nykyään löytyy esimerkiksi pattereilla toimiva radio, joka myös toimii ja johon on patterit", kysyy Juha Hakola, Suomen pelastusalan keskusliiton SPEK:n puheenjohtaja.
Sähköttömyyden varalle talossa on hyvä olla myös paristokäyttöisiä taskulamppuja sekä runsaasti kynttilöitä. Ja retkikeitin, ellei vanhaa puuhellaa ole.
"Lisäksi on syytä korostaa kotivaraa eli riittävää ruoka- ja juomavesivarastoa. Voi käydä niin, että ei pääse moneen päivään kauppaan", muistuttaa Hakola.
Kotivaraksi kootaan hyvin säilyvää ruokaa noin viikon tarpeiksi. Juomaveden tulo ei välttämättä katkea sähkökatkoksen myötä, mutta sitäkin on hyvä olla parin päivän tarpeiksi.
Sopiva kotivara on sellainen, joka mahdollisimman hyvin vastaa tavallisia ruokatottumuksia.
"Säilyvyys on tietysti tärkeä asia, joten maito ja viili eivät ole kovin sopivaa kotivaraa", sanoo Hakola.
Millaisen kriisin Suomi kestää?
Kuluvana vuonna Suomessa on kärsitty niin pakkasen ja runsaan lumen aiheuttamista liikenneongelmista kuin myrskyistä ja sähkökatkoksistakin.
Hakola luonnehtii kuitenkin ongelmia lähinnä mukavuushäiriöiksi.
"Tämän vuoden tapahtumien valossa voidaan kysyä, mikä on yhteiskuntamme kriisinkestävyys. Ovatko viranomaisten valmiudet riittävällä tasolla ja lamaantuvatko kansalaiset pienimmästäkin häiriöstä ja soittavat hätäkeskukseen", pohtii Hakola.
Hakolan mukaan ainakin vapaaehtoinen pelastustyö on jälleen osoittanut tarpeellisuutensa. Vapaaehtoisten palokuntien jäsenet ovat ahkeroineet muun muassa myrskyalueiden raivaustöissä.
"Kansalaistoiminta on osa kriisinkestävyyttä", toteaa Juha Hakola.