Kemiallisten aseiden käyttäminen Syyrian sisällissodassa on saanut tällä viikolla aikaan diplomaattisen hullunmyllyn. On tullut yhä selvemmäksi, että Syyriasta on tullut Yhdysvaltain ja lisää vaikutusvaltaa hamuavan Venäjän kamppailun pelinappula.
Kun huomio kiinnittyy tähän kamppailuun, pääasia uhkaa jäädä sivuosaan. Syyriassa on kiistatta käytetty kiellettyjä kemiallisia aseita, ja sisällissota on vaatinut jo yli 100 000 uhria. Sen nostama pakolaisaalto on suurin sitten toisen maailmansodan.
Näiden ongelmien ratkaisu on tärkeintä, ei Yhdysvaltain ja Venäjän nahistelu.
Koko viikko on ollut täynnä lehmänkäännöksiä. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama heilutteli ensin Syyyrian rankaisukorttia, mutta oli pakotettu ottamaan aikalisän. Kotirintama on väsynyt sotimaan, kongressi oli vastahakoinen ja maailmakin pani vastaan.
Obama on joutunut pahaan välikäteen edeltäjänsä George W. Bushin valheellisin perustein aloittaman Irakin sodan takia.
Syyrian sotilaallista rankaisua epäillään Irakin vuoksi, vaikka Syyrian rankaisulle olisi todellisiakin perusteita.
Venäjän käännökset olivat yhtä äkkinäisiä. Presidentti Vladimir Putin jopa haukkui ulkoministeri John Kerryä valehtelijaksi.
Venäjä on pannut kemiallisten aseiden käytön kapinallisten piikkiin, vaikka todisteista ei ole nähty merkkiäkään.
Syyrian hallinto ei ole ollut pekkaa pahempi. Yhtäkkiä se tunnusti tällä viikolla, että Syyrialla on kuin onkin kemiallisia aseita. Presidentti Bashar al-Assad muutti mieltään nukuttuaan yön yli ja tarjoaa Syyrian kemiallisia aseita kansainväliseen valvontaan.
Syyrian hallinnon sovinnonhalun aitouteen voi uskoa ken tahtoo. On vahva epäilys, että se vain pelaa aikaa pelastaakseen Venäjän tuella oman nahkansa. Aseellisen rankaisun uhasta ei ole syytä luopua ennen kuin on sataprosenttisen varmaa, että Syyrian kemialliset aseet saadaan kansainväliseen valvontaan ja hävitetyiksi.
Pohjoismailla, mukaan lukien Suomella on ollut merkittävä rooli Syyrian kriisin laukaisuyrityksissä. Idea Syyrian kemiallisten aseiden kansainvälisestä valvonnasta syntyi Pohjoismaiden ulkoministerien videokokouksessa. Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) välitti idean Venäjän ulkoministerille Sergei Lavroville.
Voi kysyä, ojensivatko Pohjoismaat ajatuksen Venäjälle kultalautasella turhankin hätäisesti. Mikä olisi estänyt niitä esittämästä asiasta omissa nimissään yhteisaloitetta? Näin Venäjä ei olisi saanut siitä keppihevosta. Jos aloite olisi esitetty Pohjoismaiden nimissä, sen menestysmahdollisuudet olisivat jopa paremmat.
Huonoista tyylipisteistä huolimatta mahdollisuudet Syyrian yli kaksi vuotta jatkuneen kriisin ratkaisemiseksi näyttävät paremmilta kuin aikoihin. Poliittinen ratkaisu olisi kaikista paras, mutta siihen on vaikea päästä ilman sotilaallisen rankaisun uhkaa.
Kemiallisia aseiden käytöstä vastuussa olevat on saatava tilille, aseet on saatava kansainväliseen valvontaan ja hävitettävä.