Syyrian kriisissä ohitettiin viikonloppuna virstanpylväs: Punaisen Ristin kansainvälinen komitea katsoo, että Syyria on sisällissodassa. Se oli ilmeisen toteamista. Arviolla on se merkitys, että osapuolten pitäisi noudattaa sodankäynnin sääntöjä ja että sotarikolliset voidaan aikanaan tuoda kansainväliseen oikeuteen.
Tämä viikko on tärkeä sisällissodan tukahduttamisyrityksissä, sillä YK:n tarkkailijaoperaation mandaatti umpeutuu perjantaina. Turvallisuusneuvoston on määrä keskiviikkona äänestää jatkosta.
Länsimaat eivät ole valmiita jatkamaan mandaattia, ellei sitä terästetä uusilla pakotteilla Syyrian presidentin Bashar al-Assadin hallintoa vastaan. Venäjä, ja ehkä myös Kiina, haluaisi jatkaa tarkkailijaoperaatiota, mutta ei halua uusia pakotteita.
Britannian nimissä tehty päätöslauselmaluonnos antaisi turvallisuusneuvostolle mahdollisuuden panna toimeen päätöslauselma. Venäjä vastustaa kiivaasti tätä, sillä se avaisi Venäjän mielestä oven ulkopuoliselle puuttumiselle Syyrian asioihin. Venäjä syyttää länsimaita kiristyksestä, kun ne koplaavat tarkkailijaoperaation uusiin pakotteisiin.
Kansainväliset sovitteluyritykset ovat yhtä jumissa kuin itse sisällissotakin. Konflikti, joka on Syyrian opposition mukaan vaatinut ehkä jo jopa 17 000 uhria, on laajennut viime päivinä pääkaupunki Damaskokseen. Viime viikolla nähtiin uusi joukkomurha Tremsehin kaupungissa.
Taistelujen laajentuminen lähelle vallan ydintä ei vielä tarkoita sitä, että Assadin hallinto olisi jäämässä häviölle. Vaikka opposition sanotaan saavan joidenkin arabimaiden toimittamia aseita Turkin eteläosien kautta, Assadin armeijalla ja turvallisuusjoukoilla on edelleen sotilaallinen ylivoima. Hallinto ei ole silti pystynyt nujertamaan opposition nopealiikkeisiä vastarintaryhmiä.
Hallinnolle on paha merkki, että sen riveistä on loikannut korkea-arvoisia edustajia toiselle puolelle. Loikkarit eivät välttämättä ole aidosti oppositiomielisiä, mutta ovat laskeneet, että hiekka Assadin tiimalasissa on käymässä vähiin. Pidemmän päälle hallinnolle on huono ennen sekin, että Venäjä ilmoitti äsken lopettavansa asetoimitukset.
Loikkareista näkyvimmät ovat Assadille uskollisina pysyneen tasavaltalaiskaartin kenraali ja Syyrian entinen Irak-suurlähettiläs. Hän väitti BBC:n haastattelussa, että Assadin hallinto voi vallan hyvin käyttää varastoissaan olevia kemiallisia aseita ja että niitä olisi jo käytetty.
Nyt jo 16 kuukautta jatkuneessa konfliktissa ei siis näy toivoa nopeasta lopusta. Venäjä sanoo, ettei Assadin vallassa pysyminen ole sille kynnyskysymys. Niin kauan kuin Venäjä kuitenkin jarruttaa Assadin lähtöä, sisällissota voi jatkua pattitilanteessa pitkäänkin.
Kysymys kuuluu, mitä Venäjällä on voitettavaa sodan jatkuessa. Vastaus voi olla vain se, että presidentti Vladimir Putin pyrkii vahvistamaan omaa ja Venäjän kansainvälistä asemaa keinolla millä hyvänsä. Venäjä pelkää myös, että Assadin syrjäyttämisestä ulkoisella tuella tulisi uusi ennakkotapaus. Venäjä ei halua halua tätä myöskään sisäisistä syistä.