Harva syyrialainen opiskelija puhuu yhtä arastelematta kuin 22-vuotias Nareem Alhayek. Hän aikoo muuttaa työn perässä ulkomaille ja jättää äänestämättä ensi vuoden vaaleissa.
- Jos meillä olisi useita presidenttiehdokkaita, voisin ehkä osallistua. Paikallis- ja parlamenttivaaleissa en tunne listoilta ketään, Alhayek perustelee.
Hän on huolissaan ennen kaikkea Syyrian taloudesta, työttömyydestä ja palkoista. Tarpeeksi varakkaat voivat koettaa päästä Syyriaa paremmille ansiolle muihin arabimaihin, Eurooppaan tai Yhdysvaltoihin, eivätkä he aina palaa takaisin.
- Opiskelen englantilaista kirjallisuutta. Jos pysyn Syyriassa, joudun todennäköisesti opettajaksi. En vain halua olla opettaja vaan kääntäjä, Alhayek korostaa Damaskoksen British Councilissa, Britannian kulttuurikeskuksessa.
Hän näyttää menettäneen uskonsa myös siihen, että Syyriassa tapahtuisi sellaista kehitystä kuin hän kaipaisi.
- En ole tällä hetkellä yleisesti ottaen toiveikas.
Edessä kaksi
armeijavuotta
Alhayek arvostelee kuitenkin länsimaiden demokratiavaatimuksia tekopyhiksi. Hän viittaa Irakin sekasortoon ja ihmisoikeusrikoksista syytettyyn Libyaan, joka on onnistunut lähestymään länttä viime vuosina.
Nuorimies ei peittele sitä, ettei hän ole jättämässä Syyriaa poliittisen vapauden vaan ennemminkin rahan ja lähestyvien kutsuntojen takia. Edessä on kahden vuoden palvelus pahamaineisessa armeijassa, ellei hän muuta muualle.
Alhayek pitää tavoitteenaan toimeentulon löytämistä Arabiemiraateista.
- Arabiemiraatit on kaunis ja moderni maa, jossa on mahdollisuuksia. Toinen vaihtoehto on Saudi-Arabia.
Hän sanoo, että Persianlahdelle saa viisumin paljon helpommin kuin Eurooppaan tai Yhdysvaltoihin. Arabiemiraatit edellyttää tulijalta tosin kirjallista työsopimusta maassa toimivan yrityksen kanssa.
Ei riippumattomia
tiedotusvälineitä
Myös Marwaksi esittäytyvä nainen aikoo ulkomaille, esimerkiksi Yhdysvaltoihin, "mutta vain vähäksi aikaa". Hän opiskelee vielä yliopistossa ja auttaa isänsä vaateliikkeessä.
Parikymppinen Marwa ei kiistä maansa vaikeuksia mutta arvelee olojen kohenevan koko ajan.
- Työpaikat ovat tietenkin lujassa. Haluaisin olla tulevaisuudessa kielitaitoa vaativassa virassa yksityisessä yhtiössä tai vaikka pankissa, hän paljastaa.
Yksityisessä yrityksessä saa yleensä parempaa palkkaa kuin valtiolla.
Samanikäinen Emad haaveilee taas kaupallisista tehtävistä Budapestissa, koska hänen isänsä asvalttiyrityksellä on siellä asiakkaita. Hän lukee taloustieteitä ja tekee myyntityötä media-alan yrityksessä.
- En jäisi ulkomaille pysyvästi vaan palaisin muutaman vuoden kuluttua. Eurooppaan ei muutenkaan mennä noin vain. Pitää olla rahaa, Emad toteaa istuskellessaan kaverinsa kanssa kadunvarrella lähellä poliisien vartioimaa yliopistoa.
Emad hämmentyy kysymyksestä, äänestääkö hän vaaleissa. Mies vakuuttaa hetken hiljaisuuden jälkeen äänestävänsä. Hän suostuu myös vastaamaan kysymykseen sananvapaudesta.
- Tiedotusvälineet eivät ole täällä riippumattomia. Pitäisin kyllä niiden vapautta hyvin tärkeänä.