Syyria joutuu ve­de­tyk­si sotaan yhä enemmän

Vaikka Syyria ei kuulu George Bushin "pahan akseliin", jonka muodostavat Pohjois-Korea, Irak ja Iran, on Irakin läntinen naapuri joutunut Yhdysvaltojen yhä kiivaampaan diplomaattiseen sulkutuleen. Syyria on yhä niiden maitten listalla, joiden Yhdysvallat väittää tukevan terrorismia.

Sotaa pakoon. Irakilaistaksi kuljetti syyrialaisen perheen kotiin Al-Tanafin raja-aseman kautta. Maiden lippujen välissä näkyy Syyrian presidentin Bashar al-Assadin kuva.
Sotaa pakoon. Irakilaistaksi kuljetti syyrialaisen perheen kotiin Al-Tanafin raja-aseman kautta. Maiden lippujen välissä näkyy Syyrian presidentin Bashar al-Assadin kuva.
Kuva: EPA Photo

Vaikka Syyria ei kuulu George Bushin "pahan akseliin", jonka muodostavat Pohjois-Korea, Irak ja Iran, on Irakin läntinen naapuri joutunut Yhdysvaltojen yhä kiivaampaan diplomaattiseen sulkutuleen. Syyria on yhä niiden maitten listalla, joiden Yhdysvallat väittää tukevan terrorismia.

Nuori presidentti Bashar al-Assad on yrittänyt parantaa suhteita Yhdysvaltoihin muun muassa EU:n välityksellä. Hän on sallinut monien Yhdysvaltojen tukemien irakilaisten oppositioryhmien toiminnan Syyrissa. Mutta ainoana arabimaana Syyria istuu YK:n turvallisuusneuvostossa, ja se vastusti siellä sotaa Ranskan rinnalla.

Syyrian ja Irakin raja on auki, mikä on rikka Yhdysvaltojen silmässä.

Sodan alussa Irakin ulkoministeri Naji Sabri pinkaisi taksilla Bagdadista Damaskokseen jatkaakseen sieltä arabimaiden ulkoministrerikokoukseen Kairoon. Joka päivä Damaskoksesta lähtee vapaaehtoisia Irakiin vieviä busseja. Nuoret miehet ovat kotoisin kaikkialta islamilaisesta maailmasta.

Iran ja Turkki ovat sulkeneet rajansa. Muut Irakin naapurit, Kuwait, Saudi-Arabia ja Jordania tukevat liittouman sotaretkeä joko suoraan tai välillisesti. Raja ei suinkaan ole pääasiassa auki "pyhään sotaan" kiiruhtavia vapaaehtoisia varten vaan pakolaisille. Syyria uskoo pakolaisryntäykseen Bagdadin pommitusten kiihtyessä.



Syytöksiä Saddamin
tukemisesta


Syyria pelkää myös, että taistelujen kovetessa osa Saddamin armeijasta voisi yrittää livahtaa Syyriaan juuri siksi, ettei se tue liittoumaa. Tämä vetäisi Syyrian entistä enemmän mukaan konfliktiin, jota se on kiivaasti vastustanut.

Välittömänä naapurina Syyrian talous kärsi pahasti jo Persianlahden sodasta, ja Irakin sota on sille taloudellisesti hyvin raskas. Syyria toi Irakista halpaa öljyä ja vei sinne kulutushyödykkeitä.

Yhdysvaltojen syytökset ovat päivä päivältä koventuneet. Hätäpäissään Assad peruutti valtiovierailunsa Itävaltaan heti sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen puolustusministeri Donald Rumsfeld oli syyttänyt Syyriaa Saddam Husseinin tukemisesta. YK-lähettiläs vakuutti itku kurkussa, ettei hänen hallituksensa tue Saddam Husseinia.

Rumsfeldin ei ole tunnettu maltillisena. Syyrian kannalta on vielä pahempaa, että maltillinen ulkoministeri Colin Powell on liittynyt syyttelijöiden joukkoon.

Syyrialaiset pelkäävät olevansa seuraava Yhdysvaltojen hyökkäyksen kohde.

Kovana haukan mainetta nauttinut, sittemmin eronnut Pentagon-neuvonantaja Richard Perle on useaan otteeseen julistanut Assadin olevan seuraavan "maalitaulun" Lähi-idän hallituksia vaihdettaessa.

Assad uhkasi Yhdysvaltoja ja Englantia libanonilaiselle As-Safir-lehdelle antamassaan haatattelussa "arabialaisella vastarinnalla", jos ne ryhtyvät miehittämään Irakia. Damaskoksen mufti on jo kehoittanut itsemurhaiskuihin amerikkalaista valloittajaa vastaan.

Assad syytti Yhdysvaltoja ja "mahtavaa Isrealin lobbya" siitä, että ne pyrkivät Israelin edun mukaiseen Lähi-idän paloitteluun. Syyria ei aio suostua etujensa vastaisiin ratkaisuihin. Sellaisia ovat Isarelin pysyvä läsnäolo Libanonissa ja Golanin kukkuloiden miehitys.



Riitaantuneet
puolueveljet


Israel miehitti vuoden 1967 sodassa Syyrialle kuuluvat Golanin kukkulat. Syyrian ennakkoehto rauhanneuvotteluille on, että Israel palauttaa tämän 1176 neliökilometrin alueen. Kieltämättä Golanin kukkuloilla on Israelille strategista merkitystä, mutta tärkeämpää on Lähi-idän pulahyödyke, vesi. Golanilla on Jordan-joen alkulähteet.

Syyrian ja Irakin välit eivät ole olleet parhaat mahdolliset. Molemmissa tapahtui arabisosialistisen Baath-puolueen vallankaappaus vuonna 1963, mutta askelten sama tahti oli lyhytikäinen. Saddam Husseinilla oli avainrooli vuoden 1968 vallankaappauksessa Irakissa.

Syyrian ilmavoimien komentaja, kenraali Hafez al-Assad kaappasi vallan vuonna 1971. Molempia maita hallitsee edelleen Baath-puolue, mutta diktaattorit eivät voineet sietää toisiaan.

Saddam Husseinin päämäärä oli arabimaailman yhdistäminen. Isä-Assad ei halunnut toisen viulun soittajaksi Saddamin valtakuntaan. Kuwaitin miehitys vuonna 1990 sai hänet aktiivisesti mukaan Persianlahden sodan Irakin vastaiseen liittokuntaan.

Assad ei missään tapauksessa tahtonut Saddamin kasvavan liian mahtavaksi, koska se olisi merkinnyt Syyrialle kouriintuntuvaa uhkaa. Irakilla on vain kapea kaistale Persianlahden rantaa. Syyrian Välimeren satamista Irakin öljyllä olisi helppo tie maailmanmarkkinoille.

Vaikkei Irak kuulu Syyrian likeisimpiin ystäviin, se ei hyväksy Yhdysvaltojen ja Britannian hyökkäystä.

Syyriassa on ollut mittavia ja rajuja Yhdysvaltojen vastaisia mielenosoituksia. Niihin on osallistunut lähinnä nykyisen hallituksen kannattajat. Oppositiolla ei Syyriassa ole asiaa kadulle.

Ilmoita asiavirheestä