Geologian tutkimuskeskus on saanut uusia, ennen tuntemattomia tietoja Suomen kallioperän rakenteesta vuoden kestäneissä syväseismisissä luotauksissa.
Venäläiset mittausautot ovat kiertäneet jo satoja kilometrejä Suomen teillä ensin Kainuusta lähelle Helsinkiä ja nyt Outokummusta Ilomantsiin. Ensi vuonna mittauksia tehdään Pohjois-Suomessa.
"Mittaukset ovat tuoneet uuden aikakauden Suomen maaperätutkimukseen. Mittaustuloksissa näkyy paljon uusia kallioperän rakenteita, jotka ovat syntyneet 1800-2700 miljoonaa vuotta sitten", kertoo hankepäällikkö, dosentti Ilmo Kukkonen GTK:sta.
Kukkonen uskoo, että uusia tietoja voidaan hyödyntää malminetsinnässä jo ensi vuonna, jolloin ensimmäiset julkaisut valmistuvat. Täydellinen digitaalinen aineisto tutkimushankkeesta julkistetaan vasta vuonna 2009.
"Kyseessä on ainutlaatuinen aineisto, joka on varmasti geologien käytössä useita vuosikymmeniä", Kukkonen sanoo.
Kallioperää luotaava syväseisminen tutkimus on osa Suomen ja Venäjän valtioiden välistä sopimusta, jolla Venäjä kuittaa entisen Neuvostoliiton aikaisia velkoja Suomelle. Viisivuotisen hankkeen kokonaiskustannukset ovat 17 miljoonaa euroa, josta Venäjän rahoitusosuus velkakompensaation kautta on vajaa 14 miljoonaa euroa.
Urakoitsija tutkimushankkeessa toimii venäläinen valtionyritys Spetsgeofizika, joka on tuonut Suomeen noin 50 työntekijää ja erikoislaitteistot. Mittaus etenee noin viisi kilometriä päivässä. Mittavasta liikenteenohjauksesta vastaa Geologian tutkimuskeskus.
Seisminen tutkimushanke paljastaa kallioperän yksityiskohtaisia rakenteita 50-60 kilometrin syvyyteen saakka.
"Kallioperän rakenne on muisti, jota voidaan avata ja lukea heijastusseismisten mittausten avulla. Tuloksissa näkyy kiehtovia jälkiä esimerkiksi Itä-Suomen kallioperälohkoa vasten tapahtuneesta mannertörmäyksestä 1900-1800 miljoonaa vuotta sitten. Törmäys näyttää muokanneen kallioperää kymmenien kilometrien syvyydeltä", Kukkonen kertoo.
Syväseisminen tutkimushanke jatkuu tulosten tulkinnalla vuoteen 2005 saakka. Varsinaisia mittauksia tehdään neljällä luotauslinjalla, joiden yhteispituus on noin 1 700 kilometriä.