Oulu Raskauden perusteella tapahtuva syrjintä on yleistynyt maassamme. Tarkkoja tilastoja syrjinnästä ei ole, mutta syrjintäilmoitusten lisääntyminen on huomattu tasa-arvovaltuutetun toimistossa.
"Raskauteen perustuva syrjintä liittyy usein määräaikaisiin työsuhteisiin ja pätkätyöt ovat lisääntyneet huomattavasti 90-luvun alusta lähtien", kertoo tasa-arvovaltuutettu Päivi Romanov.
Etenkin julkisella sektorilla naisvaltaisilla aloilla määräaikaisia työsopimuksia ketjutetaan peräkkäin, kunnes nainen tulee raskaaksi. Silloin hän ei ole enää työnantajan mielestä "käytettävissä".
"Työnantajat eivät näytä aina mieltävän, mitkä teot ovat kiellettyjä raskauteen perustuvaa syrjintää. Mielestäni raskautta koskevat säännökset tulisi kirjoittaa työsopimuslakiin. Silloin nämä asiat olisivat siellä, missä muukin työoikeudellinen sääntely on tällä hetkellä", sanoo Romanov.
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreelle ei ole aiemmin tullut esille, että työsopimuslaissa olisi tulkinnanvaraa. "Mutta jos tasa-arvovaltuutettu on havainnut, että työsopimuslaissa on tässä asiassa huono sanamuoto, joka on tulkinnanvarainen, niin hän varmasti virkatyönään esittää lainmuutosta siihen".
Tällä hetkellä työsopimuslaissa on säännökset raskauden aikaisesta palvelussuhdeturvasta, joka sanoo, ettei naista saa irtisanoa raskauden tai perhevapaan vuoksi.
Valtion ja kuntien
näytettävä esimerkkiä
Sosiaali- ja terveysministeri Mönkäreen mielestä maassamme on tällä hetkellä riittävä syrjinnän kieltävä lainsäädäntö.
"Meillä on ollut tasa-arvolaki 16 vuotta. En usko, että maassamme on yhtään työnantajaa, joka olisi tietämätön, että tasa-arvolaki yksiselitteisesti kieltää syrjinnän välittömästi tai välillisesti sukupuolen perusteella."
"Meillä on kuitenkin hallituksen piirissä tarkoitus tehdä kansallinen toimintaohjelma tasa-arvon toteuttamiseksi ja totta kai käymme tasa-arvolain siinä yhteydessä läpi."
Mönkäre kuitenkin myöntää, että julkisella sektorilla ja pätkätöissä tasa-arvo ei aina toteudu.
"Julkisella sektorilla on pätkätöitä ihan vääristäkin syistä. Kyllä valtion ja kuntien pitäisi olla esimerkkejä tässä suhteessa ja mahdollisimman paljon vakinaistaa näitä työsuhteita." Hoiva-alalla on jo myönteistä kehitystä Mönkäreen mukaan tapahtunut. verran.
Korvaukset
melko pieniä
Suomessa on annettu tuomioistuinpäätöksiä, jotka selvästi kieltävät raskauteen perustuvan syrjinnän. Harva nainen kuitenkaan lähtee ajamaan asiaansa oikeuteen asti.
"Nainen saattaa ajatella palaavansa saman työnantajan palvelukseen äitiysloman päätyttyä tai hän voi myös pelätä pienellä paikkakunnalla leimautumista", kertoo ylitarkastaja Minna Lundell-Kiuru tasa-arvovaltuutetun toimistosta.
Nainen voi saada raskauden perusteella tapahtuvasta syrjinnästä lähtökohtaisesti hyvitystä alimmillaan 2820 euroa ja ylimmillään 9380 euroa.
"Hyvitykset on kuitenkin suuruudeltaan niin pieniä, ettei niillä juuri ole ennaltaehkäisevää vaikutusta", sanoo Päivi Romanov.