Koulun keskeyttäminen on nuorelle riskialtis hetki, joka pahimmassa tapauksessa antaa vauhtia syrjäytymiselle. Vaikeuksissa olevien lasten ja nuorten tuessa säästäminen tulee inhimillisesti ja taloudellisesti kalliiksi.
Suomessa on kymmeniätuhansia syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Yleinen arvio on 50 000–60 000 alle 30-vuotiasta, mutta suurempiakin lukuja on esitetty.
Syrjäytymiseen liittyy usein koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäänti, elämänhallintaan liittyvät ongelmat, sosiaalisten kontaktien niukkuus sekä terveysongelmat. Syrjäytymisen syyt ja seuraukset limittyvät toisiinsa.
Vuosikymmen sitten alkanut talouskriisi lisäsi meillä ongelman vakavuutta, mutta nuorten työllisyyden kasvu on nyt hivenen kohentanut tilannetta. Edelleenkin syrjäytyminen on hyvinvointivaltio Suomessa vakava inhimillinen ja rakenteellinen ongelma, jolla on myös rahallinen hintansa.
Koulutuksen keskeytyminen lisää nuoren syrjäytymisen riskiä. Muun muassa Oulun seudun ammattiopistossa on havahduttu ilmiöön, että yhä suurempi osa opintonsa keskeyttäneistä putoaa koulusta lähdön jälkeen tyhjän päälle, eikä esimerkiksi aloita vaihtoehtoista koulutusta (Kaleva 28.11.). Ongelma koskee laajemmin poikia kuin tyttöjä.
Koulu voisi kuitenkin parhaimmillaan olla paikka, jossa suuntaa etsivä nuori pystytään ohjaamaan jopa loppuelämän jatkuvalle kestävälle raiteelle. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että nuorta autetaan jaksamaan koulutus loppuun.
Kyse on nuoren työllistymismahdollisuuksista mutta suuresti myös nuoren itsetunnon ja itseluottamuksen vahvistamisesta.
Oppilaitoksissa nuorten tuki on tahdon asia ja resurssikysymys. Tarvitaan riittävästi opettajia ja riittävästi muuta tukea.
Vaalien lähestyessä näyttää siltä, että parempaan päin oltaisiin menossa. Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä esitti muutama päivä sitten ammatilliseen koulutukseen tuhatta uutta opettajaa ja ohjaajaa.
Esitys tosin liittyi ennen kaikkea työvoimapulan torjuntaan ja työllisyysasteen nostoon, mutta samalla torjuttaisiin myös nuorten syrjäytymistä. Jää silti nähtäväksi, mitä asiassa tuonnempana todella päätetään.
Monet syrjäytymisen taustasyyt ovat kuitenkin niin syvällä, että niihin puuttuminen yläasteella saati keskiasteen oppilaitoksissa on jo työlästä. Kestävimpiä tuloksia saadaan varhaisella puuttumisella.
Tästä näkökulmasta esimerkiksi Oulun kalliihko päätös päiväkotien ryhmäkoon pienentämisestä on tervetullut. Päiväkotien työntekijöiden yleinen näkemys on, että haastavasti käyttäytyvien lasten määrä on muutamassa vuosikymmenessä selvästi kasvanut.
Suomessa syrjäytymisen torjuntaan käytetään toki jo nyt varsin paljon varoja. Summat saattavat tuntua suurilta etenkin siinä vaiheessa, kun kunta tai valtio näistä panostuksista päättää.
Talousnobelisti James Heckman on kuitenkin todennut, että mitä varhaisempaan vaiheeseen lapsiperheen tuki sijoittuu, sitä suurempi on siitä saatava yhteiskunnallinen hyöty myös talouden kannalta.
Yksilön ongelmat voivat kuitenkin tulla ilmi myös lapsuuden loputtua. Jos nuori tarvitsee tukea, sitä on hänelle voitava antaa.