Suomalaisia yhdistää pelko nuorten syrjäytymisen ja kansalaisten eriarvoistumisen vaikutuksista yhteiskuntaan, ilmenee sisäministeriön teettämästä pelkotutkimuksesta.
Syrjäytyminen ja eriarvoistuminen huolestuttavat ihmisiä riippumatta siitä, mihin yhteiskunta- ja tuloluokkaan he kuuluvat. Huoli yhdistää myös eri ikäryhmät.
Tätä taustaa vasten ei ole ihme, että hyvinvointiyhteiskunta on edelleen kovassa kurssissa ihmisten mielissä ja että hyvinvointiyhteiskunnan rapautumisen seurauksia pelätään.
Sisäministeriön pelkotutkimus on osa laajempaa, yhdessä puolustusministeriön kanssa tehtävää Suomen mielialaindikaattori -tutkimusta, jonka on määrä valmistua syksyllä. Selvitys tehtiin verkkotutkimuksena, ja siihen osallistui koko Suomen väestöjakautumaa edustaen yli 1 200 kansalaista.
Kun suomalaisia pyydettiin kertomaan, mitä he pelkäävät, listan kärkeen nousivat eriarvoisuuden lisääntyminen, oma asema pienenä ihmisenä ja Suomen asema maana sekä työn riittävyys, yksinäisyys ja irrallisuus. Myös oma terveys ja erilaiset katastrofit löytyvät pelkolistalta.
Tutkimuksen tekijät kiinnittivät huomiota siihen, että suomalaiset näyttävät olevan huolissaan hyvinvointivaltion rapautumisesta, josta on jo nyt merkkejä. Turvaverkko ei enää ole niin kattava kuin taannoin. Myös eriarvoisuus on kasvanut.
Hyvinvointivaltion turvaaminen askarruttaa etenkin tilanteessa, jossa yhteiskunnan talouden näkymät ovat epävakaat. Osaltaan tähän liittyvää epävarmuutta on omiaan lisäämään Eurooppaa jo pidemmän aikaa ravistellut talouden kriisi. Siinä suhteessa ei ole ihme, että Suomen asema pienenä maana koetaan huolta aiheuttavaksi asiaksi.
Suomalaiset ymmärtävät tutkimuksen mukaan turvallisuuden perustuvan pitkälti hyvinvointivaltion säilymiseen. Taustalla on otaksuma, että jos yhteiskunnan turvaverkot eivät kestä, yhä useampi syrjäytyy.
Syrjäytymisen tiedetään johtavan sosiaalisiin ongelmiin, kuten alkoholin ja huumeiden käytön lisääntymiseen sekä rikollisuuteen. Mitä syrjäytyneempi ihminen on, sitä vähemmän hänellä on kiinnostusta noudattaa samoja pelisääntöjä muiden kanssa. Ja mitä useampi ajautuu syrjään, sitä turvattomammaksi muutkin kokevat olonsa.
Mielenkiintoinen havainto liittyy siihen, että ihmiset kokevat heikoiksi mahdollisuutensa vaikuttaa asioihin. Sen vuoksi vastuu halutaan pitää yhteiskunnan kontolla.
Globalisaatio on lisännyt tunnetta siitä, että tavallisen ihmisen vaikuttamisen mahdollisuudet omaan elämäänsä liittyviin asioihin käyvät koko ajan vähäisemmiksi.
Omaan terveyteen ja läheisten menettämiseen liittyviä pelkoja on aina ja tulee olemaan. Siinä suhteessa on vähän tehtävissä.
Sen sijaan päällimmäiseksi peloiksi nousseet syrjäytyminen ja eriarvoistuminen ovat asioita, joihin voidaan vaikuttaa poliittisin päätöksin, jos tahtoa löytyy. Tutkimuksen viesti on, että päättäjiltä odotetaan tahtoa puuttua niihin.