Syr­jä­seu­tu­jen tur­val­li­suus vaatii vi­ran­omais­ten yh­teis­työ­tä

Syrjäseutujen turvallisuuspalvelut vaativat tulevaisuudessa eri viranomaisten tehokasta yhteistyötä sekä vapaaehtoissektorin mukaan tuloa palvelujen tuottamiseen. Näin esittää harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluja pohtinut työryhmä raportissaan.

Muuttotappion ja väestön ikääntyminen vaikuttaa syrjäseutuihin muuta maata enemmän.
Muuttotappion ja väestön ikääntyminen vaikuttaa syrjäseutuihin muuta maata enemmän.

Sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) vaatii käyttöön ympärivuorokautista sosiaalipäivystystä, jonka yhtenä osana olisi poliisiasemilla tehtävä sosiaalityö. Rajamäki esitti näkemyksiään tiistaina ottaessaan vastaan harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalveluja pohtineen työryhmän raportin.

Viranomaisyhteistyötä korostanut Rajamäki muistutti, että Suomessa on käytössä poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen niin sanottu PTR-yhteistyömalli, jonka entistä parempi hyödyntäminen on hänen mielestään erittäin tärkeää harvaan asuttujen alueiden turvallisuuspalvelujen kannalta.

Myös työryhmän puheenjohtaja kansliapäällikkö Ritva Viljanen painotti, että syrjäseutujen turvallisuuspalvelut vaativat tulevaisuudessa eri viranomaisten entistä tehokkaampaa yhteistyötä sekä vapaaehtoissektorin mukaan tuloa palvelujen tuottamiseen. -- Tarkoitus on, että vapaaehtoistyöhön osallistuminen tulisi helpommaksi. Tämä merkitsisi muun muassa sitä, että henkilö ei menettäisi työttömyyskorvausta, jos hän on mukana vapaaehtoistyössä, Viljanen kertoi.

Raportissa on selvitetty etenkin poliisin, pelastustoimen ja rajavartiolaitoksen palveluja sekä sosiaali- ja terveys- sekä liikennepalveluja niiltä osin kuin niillä on yhtymäkohtia muihin turvallisuuspalveluihin.

Valtakunnallisen ohjausryhmän lisäksi turvallisuuspalveluja on pohdittu maaherrojen vetämissä läänien valmisteluryhmissä.

Väestö vanhenee vauhdilla

Ministeri Rajamäki uskoi seuraavankin hallituksen jatkavan työtä harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden varmistamiseksi. Tämä edistää hänen mukaansa myös tasapainoista alueellista kehitystä.

-- Ajatus siitä, että harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden kehitystä seurataan jatkossa osana peruspalvelujen arviointia, on kannatettava, hän totesi.

Kansliapäällikkö Viljanen muistutti muuttotappion ja väestön ikääntymisen vaikuttavan syrjäseutuihin enemmän kuin muualla maassa.

-- Mutta hälytykset eivät kuitenkaan vähene samassa tahdissa. Tämä näkyy esimerkiksi tulipalojen kohdalla, hän lisäsi. Raportissa harvaan asutuksi alueeksi on luokiteltu maamme 431 kunnasta 291 maaseutumaista kuntaa.

-- Harva-alue kattaa noin 72 prosenttia Suomen kokonaispinta-alasta, mutta siellä asuu vain 200 000 ihmistä, Viljanen kuvasi.

Syrjäseutujen kuten koko muunkin Suomen väestö ikääntyy vauhdilla. Vuonna 2015 jo joka viides suomalainen on yli 64-vuotias. -- Ikääntyvä väestö on erityisen altis liukastumisille, kaatumisille ja liikenneonnettomuuksille. Palokuolemien uhreistakin joka kolmas on yli 60-vuotias.

Varsinkin vanhusväestön turvallisuuspalveluissa Viljanen painotti ennalta ehkäisevän työn tärkeyttä. Tässä tulee kyseeseen esimerkiksi sprinklerien asentaminen vanhusten koteihin sekä laitospaikkojen turvallisuuden parantaminen.

Jokamiehen turvallisuustaidot kunniaan

Raportissa muistutetaan myös ihmisten omasta vastuusta turvallisuusasioissa, ja tämän takia ehdotetaankin lisättäväksi viranomaisten ja paikallisten asukkaiden vuorovaikutusta turvallisuussuunnittelussa ja turvallisuusasioissa.

-- On korostettava jokamiehen turvallisuustaitoja. Tällaisesta on hyviä kokemuksia muun muassa tupakoinnin ja liikennekuolemien vähentämisessä, Viljanen totesi.

Oulun läänissä tehtiin hankkeen aikana yhteistyötä kuntien, kyläyhdistysten ja eri järjestöjen kanssa. Esimerkiksi tämän vuoden toukokuussa järjestettiin Taivalkosken kunnan Jokijärven kylässä kansalaiskuuleminen, jossa käsiteltiin alueen asukkaiden huolen aiheita sekä hyvin toimivia palveluja.

-- Kyläläiset pelkäsivät ammattirikollisuuden laajentumista. Palo- ja pelastustoimessa, kuten myös poliisinkin osalta, huolenaiheena olivat pitkä matka taajamaan, teiden huono kunto ja talviaurauksen kehnous. Samat huolet nousivat esiin myös sairaankuljetusten ja synnytysten osalta, kertoi Oulun läänin maaherra Eino Siuruainen.

Ilmoita asiavirheestä