Lapin reuna-alueiden ja saaristokuntien, kuten Hailuodon, sosiaaliturvamaksukokeilu on piakkoin katkolla. Kolmivuotinen etu loppuu jo vuodenvaihteessa, jos ei eduskunta sovi ennen joulua 20 kunnalle myönnetyn erityiskohtelun jatkamisesta.
Syrjäseutujen kohtalo on parhaillaan valtiosihteeri Raimo Sailaksen käsissä. Hän sai selvitystehtävän hallitukselta budjettiriihen yhteydessä.
Selvitysmiehen tarkoituksena on tutkia työnantajien sotu-maksualennusten ohessa myös laajempaa ratkaisua. Päämääränä on löytää vuoden loppuun mennessä keinoja siihen, miten muuttoliikkeen riivaamien syrjäseutujen kehitys voidaan kääntää paremmalle tolalle. Sailas miettii sitä, miten ongelma-alueille houkuteltaisiin osaajia.
Sotu-alennuksen vaikutuksista julkaistiin vasta kesän alussa tutkimus. Tulosten mukaan edusta ei olisi odotettua hyötyä. VATT:n laskujen mukaan vastikkeeton alennus työnantajien sotu-maksuissa ei olisi mitenkään edistänyt työllisyyttä. Uusien työpaikkojen sijaan olisi puolet keskimäärin neljän prosenttiyksikön kustannushelpotuksesta vain valunut palkankorotuksiin.
Se, että raha kiertää ja siirtyy palkkoihin, ei ole välttämättä ollenkaan huonoa. Aikaisemmin on ollut käytössä jopa oma syrjäseutulisänsä. Palkkataso on matkailuyrittäjille tärkeä kilpailukeino. Lapin kunnat taas taistelevat pätevästä hoitohenkilökunnasta ja ikääntyminen aiheuttaa enenevästi pulaa niin aineopettajista, lääkäreistä, hammaslääkäreistä kuin farmaseuteistakin. Lisäksi kaivataan rakentajia ja metalliosaajia.
Sailas joutuneekin miettimään, millaisia osaajia syrjäseuduille tarvitaan. Aiotaanko vain paikata reikiä, vai todella elvyttää yksityisyritteliäisyyttä ja kuuluttaa vaikkapa luovia kykyjä siirtymään etätyöhön tai yrittäjiksi reuna-alueille?
Tässä mielessä selvitysmies tutkinee tarkoin myös niin sanottua Norjan mallia. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi helpotuksia opintolainojen takaisinmaksuun sekä tuloveroon syrjäseudulla. Joskin on muistettava, että Norjassa malli on kelpuutettu Suomen Käsivarttakin pohjoisempien alueiden vilkastuskeinoksi.
Sotu-kokeilu, joka on alunperin koskenut vain runsasta prosenttia Suomen työvoimasta ja rahoitettu korottamalla minimaalisesti sotu-maksuja muualla, otettiin käyttöön alunperin sillä ehdolla, että ennen jatkotoimia odotetaan tuloksia. Silti Kainuu sai jo maakuntakokeilunsa yhteyteen saman edun ja jopa laajennettuna. Yritysten ohessa myös Kainuun kunnat saattavat leikata osan sotu-maksuistaan.
Selvitysmies on näin jo etukäteen välikädessä. Voiko hän löytää perusteluja sille, että Kainuu saa jatkaa kokeilua vielä vuosikausia, mutta Lappi määrättäisiin heti luopumaan? Se olisi outoa, ainakin jos Suomen reunat tosiaan on yhä tarkoitus pitää asutettuina.
Kaikenkaikkiaan vihjaavat tuet aina myös ilmastosta. Myönnytykset heikkoja alueita kohtaan tarkoittavat, että niitä ei vielä ole ihan unohdettu. Vaikka jokainen prosentti ei nostakaan heti työllisyyttä, niin se luo sinnittelijöissä edes tiettyä motivaatiota. Kun siihen yhdistetään kunnon konsepti, voi syntyä myös lisää työpaikkoja, mahdollisuuksia jatkoon.
Onkin korkea aika asettaa merkki ja laajentaa sekä syrjäseutujen houkutuskeinovalikoimaa että koko aluetta ainakin Pohjois-Karjalan osalta. Samalla voidaan sotu-leikkausmahdollisuus luovuttaa myös kuntien käyttöön. Ne ovat syrjäseuduilla suurin työllistäjä. Ilman niiden turvaamia palveluja osaaja tuskin muuttaa minnekään.