Elokuva- ja mediakeskus POEM:in siipien alla on hautumassa pitkälti toistakymmentä dokumenttiprojektia, jotka pohtivat tavalla tai toisella elämisen mahdollisuuksia Pohjois-Suomessa. Jo dokumenttiprojekti POEMdocsin lähtökohtana oli tarttua pohjoisuutta tarkasteleviin aiheisiin, ja siinä on onnistuttu.
Tekijöille aihepiiri on ollut tuttu, joten tarinoita ei ole ollut vaikea löytää. Ivalosta lähtöisin oleva ohjaaja Päivi Lakso valmistelee tuottaja Outi Rousun kanssa dokumenttia, joka kertoo pohjoissuomalaisen, raskaana olevan naisen tarinan.
Karigasniemeltä on pitkä matka synnytyssairaalaan Rovaniemelle. Ivalon terveyskeskuksen synnytysosasto lakkautettiin jo vuosia sitten ja nyt Karigasniemen ambulanssia ollaan viemessä kokonaan pois. Lapsia syntyy jopa takseihin ja äidit odottavat viikkotolkulla synnytyksen alkamista.
"Tämä aihe on ollut mielessä jo muutaman vuoden, mutta se hautautui välillä pöytälaatikkoon. Outin innoittamana aihe kaivettiin uudelleen esille viime vuonna", Lakso kertoo.
näkökulma
Vaikka tekeillä olevien dokumenttien aiheissa puhutaan syrjäseuduista, pohjoisen pitkistä välimatkoista ja maaseudun autioitumisesta, eivät tekijät halua vahvistaa Pohjois-Suomesta olevia ennakkoluuloja.
Ohjaajat Jetta Huttunen ja Saara Törmä kehittelevät dokumenttia kahdesta Rovaniemellä asuvasta siskoksesta, jotka kaipaavat takaisin kotiseudulleen Kaamaseen, missä perhe edelleen hoitaa poroja.
"Me ei tehdä elokuvaa siitä, että päähenkilöt ovat kotoisin Kaamasesta, vaan pääosa tulevasta dokumentista on Rovaniemeltä", Huttunen sanoo. "Kaamasen näkökulmasta katsottuna Rovaniemi on metropoli eikä mikään syrjäseutu. Nämä tytöt ovat valinneet suuressa kaupungissa asumisen ja dramaturgian lähtökohtana on kaipuu Kaamaseen."
Katse
menneeseen
Suunnitteilla olevia dokumentteja voisi arvostella siitä, että monet niistä haluavat katsoa menneeseen nykyhetken sijasta. Tarkemmin tarkastellessa dokumenteista löytyy tarinoita, jotka paikasta ja ajasta riippumatta koskettavat ihmisiä.
Oululainen ohjaaja Jukka Kärkkäinen on löytänyt aiheekseen Temmeksen Zetor-kerhon, jossa hääräilee viitisentoista miestä.
Tsekkiläiset traktorit ovat miesten intohimo. Zetor- Kerhossa eri ikäiset miehet tapaavat toisiaan ja järjestävät tempauksia.
"Mielenkiintoista on, että nämä miehet ovat niin erilaisia", ohjaaja pohtii. "Siinä on liikemiehestä maanviljelijään, akattomasta työttömään. Silti he pystyvät näistä lähtökohdista huolimatta tekemään jotain yhdessä. Se on jo minun mielestä hieno asia."
Jetta Huttusen mielestä Kärkkäisen dokumentin aihe on universaali.
"Se ei kerro vain Temmeksestä vaan mistä tahansa yhteisöstä, jossa ihmisten pitää oppia elämään keskenään ja keksiä iloa ankeastakin arjesta."
Monipuolistuva
kuva
Pohjois-Suomen dokumentin tekijöiden on helppo marssia Helken ja SuutarinJoutilaiden viitoittamaa tietä. Nyt rahoittajatkin uskovat, että myös syrjäseutujen tarinat kiinnostavat ihmisiä.
Moni POEM:in varjeluksessa oleva dokumenttiprojekti näyttää etenevän myötätuulessa. Osa on jo pidemmällä, osa vielä suunnitteluvaiheessa.
Joillekin hankkeilla on varmistunut rahoitusta, osa hankkeista odottaa päätöksiä.
Vaikka tekijät ovat osaksi kilpailemassa samoista tuotantorahoista, eivät he koe olevansa kilpakumppaneita. Esimerkkinä Jukka Kärkkäinen mainitsee saaneensa kirjoittamisessa apua Jetta Huttuselta.
"Ja onhan niitä rahoituslähteitäkin monenlaisia. Eivätkä nämä ideat välttämättä heti vanhene", Kärkkäinen huomauttaa. erilaisia
Jos dokumenteista vaikkapa puolet tai edes kolmasosa pääsisi vielä televisiolevitykseen, tarkoittaisi se pohjoiselle ennennäkemätöntä valtakunnallista näkyvyyttä.
Samalla kuva Pohjois-Suomesta saisi uusia sävyjä.
