Puheterapiapalveluiden saatavuudesta on pulaa koko Suomessa, mutta erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen syrjäseuduille on vaikea saada puheterapeutteja.
Koko maassa toimii tällä hetkellä reilu tuhat laillistettua puheterapeuttia. Heistä noin 500 on kuntien palveluksessa.
Suomen puheterapeuttiliiton puheenjohtajan Outi Mäen mukaan syitä syrjäseutujen heikkoon puheterapeuttitilanteeseen on useita. Keskeisiä tekijöitä ovat ammattikunnan pienuus ja kuntien resurssipula. Myöskään syrjäseutujen houkuttelevuus ei ole suurten kaupunkien luokkaa.
Tämä tarkoittaa Mäen mukaan käytännössä sitä, että osassa Suomen kuntia ei ole yhtään puheterapeuttia eikä näin ollen palveluita.
Syrjäseudulla etenkin puheterapiaa tarvitsevat aikuiset jäävät herkästi ilman palveluita. Alle kouluikäisille lapsille puheterapiaa kyetään tarjoamaan paremmin.
Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johtavan puheterapeutin Satu Aaltosen mukaan Oulussa pystytään tällä hetkellä vastaamaan alle kouluikäisten lasten puheterapian tarpeeseen.
"Olemme pystyneet hoitamaan ne alle kouluikäiset lapset, jotka hoitoon ovat hakeutuneet ilman, että jonoja olisi syntynyt. "
Sen sijaan kouluikäisille lapsille terapiaa pystytään tarjoamaan vain rajoitetusti. Yhteensä terapiassa käy vuosittain noin tuhat asiakasta aikuisneurologiset asiakkaat mukaan lukien. Suurin osa asiakkaista on alle kouluikäisiä lapsia.
Alle kouluikäisten kanssa työskentelee 6-7 puheterapeuttia. Kaikkiaan Oulun kaupungilla on tällä hetkellä 10-11 vakinaista puheterapeutin virkaa.
Moniammatillisen kuntoutuksen asiantuntijayrityksen Logopedics Pro Communication Oy:n toimitusjohtaja Laura Suorsa korostaa, että puheterapiaa eivät tarvitse vain lapset vaan myös aikuisväestö.
Väestön ikääntymisen myötä esimerkiksi erilaisissa etenevissä neurologisissa sairauksissa ja aivoverenkiertohäiriöiden jälkitiloissa tarvitaan usein puheterapiaa.
Suorsa painottaa uusia vaihtoehtoja kuntoutuksen järjestämiseen kunnissa. Yksi esimerkki on yhteisöllisen kuntoutuksen malli, jossa terapiaa tarvitsevan ihmisen lähipiirin, kuten perheen ja koulun kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä.
"Ajatuksena on tarjota lähipiirille tietoa ja taitoa vammaisen tukemiseksi, koska terapeutti ei voi itse olla aina paikalla."
Oulun yliopiston 2. vuoden logopediaopiskelija Janika Kolehmainen pelaa Hilma-Hiiri -peliä puheterapiaan tulleen Sanni Hakalan kanssa. Kuusivuotiaalla Sannilla on ongelmia r-äänteen kanssa, ja sen tuottamista harjoitellaan yliopiston puheterapiassa muun muassa lautapelin avulla.
Nyt Sanni harjoittelee lausumaan d-äännettä. "Sen avulla löytyy helpommin myös r-äänteen paikka", neljättä kertaa Sannin kanssa tapaava Jenna Kolehmainen kertoo.
Sanni on yksi niistä sadoista kaikenikäisistä asiakkaista, joille logopedian opiskelijat antavat vuosittain puheterapiaa.
Käytännön työharjoittelu näyttelee tärkeää osaa opinnoissa.
Puheterapiaistunnot ovat ilmaisia ja ne edellyttävät lähetettä. Tyypillisesti terapian kesto on 10-25 kertaa. Ohjattujen opiskelijaterapioiden laatua seurataan jatkuvasti. Asiakaspalaute on ollut hyvin myönteistä.
Tänään maanantaina vietetään ensimmäistä Euroopan puheterapiapäivää. Sen teemoina ovat lapsen puheen, kielen ja kommunikaation kehitys, normaalin kehityksen tukeminen sekä häiriöiden varhaisen toteamisen merkitys lapsen elämään.
Eurooppalainen puheterapeuttien liitto CPLOL vastaa puheterapiapäivän järjestämisestä, Suomessa järjestäjänä on Suomen puheterapeuttiliitto.