Laitavasemmistoa edustavan Syriza-puolueen suurvoitto Kreikan parlamenttivaaleissa nostaa esille kysymyksen, ennakoiko sen menestys suurempaa ideologista käännettä Euroopan politiikassa laajemminkin.
Suomessa Syrizan jytkystä on eniten innoissaan luonnollisesti vasemmistopuolue, joka lähti hallituksesta sopivasti vuosi ennen vaaleja oppositioon lihottamaan kannatustaan. Puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki oli Kreikassa veljespuolueen voitonhuumassa.
Vasemmistoliiton odottama Kreikka-noste ei ole kuitenkaan kirkossa kuulutettu. Kreikan itse aiheutetut talousongelmat eivät saa Suomessa suurta sympatiaa, ja Suomen hallitus on varmaan vielä eduskuntavaalien jälkeenkin tiukasti sitä mieltä, ettei Kreikan lainoja voida antaa anteeksi miltään osin.
Vasemmistoliiton lisäksi etenkin perussuomalaiset yrittää hyödyntää Kreikan vaalitulosta kääntääkseen gallupeissa laskussa olleen kannatuksensa nousuun. Puolue rummuttaa Kreikka-teemaa ensin välikysymyksellään ja sen jälkeen varmasti koko vaalikampanjan ajan.
Perussuomalaistenkin voi olla vaikea kääntää Kreikan tulosta omaksi hyödykseen, ainakaan siinä määrin kuin vuoden 2011 eduskuntavaalien alla.
Kreikan ongelmat eivät ole enää uusi asia, eikä Kreikka ole enää niin syvällä ahdingossa kuin pahimmillaan. Euroopan unionin kriisivalmiudet ovat nyt aivan toista luokkaa kuin finanssikriisin alussa.
Kreikan vaalien heijastusvaikutus Suomeen riippuu paljon siitä, millaisia helpotusvaateita Alexis Tsipraksen hallitus hakee Kreikan veloille sekä miten ja miten pitkään asiaa koskevat neuvottelut vievät.
Kreikan vaalien poliittiset jälkijäristykset ovat todennäköisimpiä ja suurimpia eteläisessä Euroopassa. Parlamenttivaalit järjestetään myöhemmin tänä vuonna sekä Espanjassa että Portugalissa, joita finanssikriisi kouraisi syvältä.
Espanjassa vasemmistolainen Podemos-puolue on noussut vaalivoittajaehdokkaaksi tyhjästä. Espanjan vaaleihin mennessä tiedetään jo, onnistuuko Syrizan johtama hallitus täyttämään vaalilupauksiaan ja saamaan EU:n, EKP:n ja IMF:n troikalta helpotuksia hevoskuuriinsa.
Jos Kreikan uusi hallitus onnistuu saamaan kevennyksiä lainaehtoihinsa, muut finanssikriisin syvimmässä ahdingossa olleet unionimaat Italia, Espanja, Portugali ja Irlanti voivat vaatia itselleen samaa. Siksikin troikka joutuu vetämään Kreikka-neuvotteluissa tiukkaa linjaa.
Laitavasemmiston voitto Kreikassa lienee suurin haaste Euroopan demari- ja keskustavasemmistopuolueille. Kreikan perinteisesti vahva sosialistipuolue huuhtoutui vaaleissa puoluekartalta melko olemattomiin.
Tämä ilmiö saattaa vallan hyvin levitä etenkin Etelä-Euroopassa. Jos näin käy, seurauksena EU:n sisäinen vääntö säästölinjaa ja elvytyspolitiikkaa kannattavien välillä tiukentuisi ja voisi nousta unionia vielä enemmän jakavaksi kiistakapulaksi.