Viljo Korkiakoski, 82, on lähtenyt kuudelta aamulla Nivalasta Ouluun samaan hoitoa syöpään. Korkiakosken lymfoomaa hoidetaan Oysin syöpätautien klinikassa uudella, kalliilla vasta-ainelääkkeellä.
Mies voi hyvin. Hiukset ovat lähteneet päästä, mutta se ei häntä harmita. "Ei tyhjä lato kattoa kaipaa. Pannaan talvella karvalakki päähän", Korkiakoski nauraa professori Taina Turpeenniemi-Hujaselle.
"Se oli kova tuomio kun juhannuksen alla sanottiin, että jos et lääkettä kestä, kuolet pois. Mutta minä oon yli kolome vuotta katsonut etulinjassa kuolemaa silimästä silimään, joten eiköhän tästäkin selvitä", veteraani tuumaa rauhallisesti.
Viljo Korkiakoski on yksi lähes 900:sta uudesta syöpäpotilaasta, jotka tulevat tänä vuonna ympäri Pohjois-Suomen Oysiin saamaan hoitoa. Kun kasvaimet löydetään entistä varhaisemmassa vaiheessa, ja käytössä on uudet, tehokkaat lääkkeet ja menetelmät, hoitotulokset ovat parantuneet vuosi vuodelta.
Uudet lääkkeet ovat kalliita. Niiden osuus syövän hoitokustannuksista on kasvanut voimakkaasti kaikissa länsimaissa. Myös Oysin syöpäklinikan lääkebudjetti on kaksinkertaistunut kolmen viime vuoden aikana. Syöpää lääkitään tänä vuonna Oysissa noin 1,5 miljoonalla eurolla, mikä on 19 prosenttia syöpätautien klinikan koko budjetista.
Hinta ja hyöty
punnitaan tarkasti
Kalliita uusia lääkkeitä tulee kiihtyvällä vauhdilla. "Sairaanhoitopiirin kunnat ja sairaalan johto ovat ymmärtäneet tilanteen hyvin. Uusista lääkkeistä ei ole ainakaan toistaiseksi tarvinnut tinkiä. Jos meillä on ollut lääketieteeseen perustuva näyttö uusien lääkkeiden tehosta, niitä on voitu myös käyttää", professori Turpeenniemi-Hujanen kertoo.
Yhden potilaan hoitosarja kalliilla sytostaatilla voi maksaa 30 000 euroa. Hoitojakso kestää 6-8 kuukautta ja saatetaan joutua myöhemmin uusimaan. Kantasolusiirrot ovat vieläkin kalliimpia.
"Lääkkeiden kustannusvaikuttavuutta arvioidaan tarkoin. Uusi ei välttämättä ole paras. Meillä on käytössä useita kymmeniä vanhoja sytostaatteja, joista monet ovat erittäin tehokkaita. Kahdesta yhtä hyvin vaikuttavasta lääkkeestä valitaan aina halvempi."
Syövän hoitokustannuksia lisäävät eniten tavallisimpiin syöpiin kehitetyt uudet täsmähoidot. Rintasyöpään sairastuu Pohjois-Suomessa lähes 400 naista vuodessa. Miesten eturauhassyöpä on yhtä yleinen. Vähenemässä olevaan keuhkosyöpään sairastuu Oulun ja Lapin lääneissä vuosittain noin 235 miestä ja 65 naista. Paksusuolisyöpä on lisääntymässä ja mahalaukunsyöpä vähenee.
Tärkeimpiä uusia lääkeryhmiä on viisi. Levinneen rintasyövän hoitoon kehitettyjä taksaaneja käytetään nykyisin myös paikallisen rintasyövän hoidossa. Kun lääke on kallis, ja potilaita on paljon, taksaanien käyttö näkyy kaikkien syöpäklinikoiden budjeteissa. Taksaaneilla hoidetaan myös harvinaisempaa munasarjasyöpää.
Uudentyyppinen täsmäase
Uusia täsmähoitoja ovat lymfoomien ja eräiden muiden kasvaintyyppien vasta-ainehoidot, joiden etuna on se, että suuresta potilasjoukosta voidaan ennalta seuloa tarkasti ne potilaat, jotka hyötyvät hoidosta. Vasta-ainelääkkeillä on myös hyvin vähän sivuvaikutuksia.
Miesten varhaisvaiheen eturauhassyöpään tuli Oysissa viime vuonna uudentyyppinen täsmäsädehoito. Kasvaimeen ohjataan kuljettimen avulla pienenpieniä säteileviä jodijyväsiä, jotka tuhoavat syöpäkudosta tarkasti rajatulla alueella, mutta terveet kudokset säästyvät.
"Hoito parantaa potilaiden elämänlaatua. Potenssi säilyy ja mies pääsee yhden yön jälkeen sairaalasta. Jodijyvillä hoidettiin meidän klinikassamme viime vuonna noin 40 potilasta. Lääkityksen olivat 40 000 euroa", Turpeenniemi-Hujanen kertoo.
Syövän kasvun ytimeen pureutuvat todelliset täsmähoidot ovat vasta tulossa. Signaalitien estäjiksi kutsutut lääkkeet katkaisevat solun jakaantumiseen johtavan käskytystien. Kun solut eivät jakaannu, syövän kasvu estyy.
"Hoito on erittäin kallista. Sillä saadaan lisäaikaa, jonka pituutta ei vielä tiedetä. Tämäntyyppisiä uusia lääkkeitä tulee koko ajan lisää."
Kontrollikäynnit
terveyskeskuksiin
Sytostaattihoitoja annetaan Pohjois-Suomessa Oysin lisäksi myös kaikissa alueen keskussairaaloissa; Rovaniemellä, Kajaanissa, Kemissä ja Kokkolassa. Sädehoito on keskitetty Ouluun. "Vertailukelpoiset paranemistulokset osoittavat, että syövän hoitoketju toimii pohjois-Suomessa hyvin."
Mutta huoliakin on. "Terveyskeskusten lääkäripula on suuri ongelma. Kontrollikäynnit on pakko siirtää terveyskeskuksiin. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Kunnissa tarvitaan lääkäreitä, jotka diagnostiikan lisäksi kokevat myös syöpäpotilaiden kuntoutuksen tärkeäksi. Syövän sairastaneiden määrä kasvaa nopeasti. Esimerkiksi rintasyöpäpotilaista 80 prosenttia paranee. Potilaiden seuranta etenkin ensimmäisinä vuosina hoidon jälkeen on tärkeää kaikinpuolisen terveeksi tulemisen kannalta."
Kontrollikäyntien siirtäminen terveyskeskuksiin ei ole turvallisuusriski. Kun syöpä on hoidettu, kontrolleilla ei tutkimusten mukaan ole mitään vaikutusta taudin mahdolliseen uusiutumiseen. "Seuranta ei pidennä potilaan elämää, mutta se antaa tärkeän turvallisuuden tunteen ja parantaa elämänlaatua."
Myös henkinen tuki on tärkeää. Suomessa on pitkät perinteet ja hyvät kokemukset äitiys- ja lastenneuvolaverkostosta. Samanlaisella periaatteella toimivaa neuvolajärjestelmää voitaisiin kehittää myös syöpäpotilaiden hoitoon ja kuntoutukseen.