Tuleva ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) pitää tärkeänä tavoitteena, että tuulivoimalle asetettaisiin Suomessa takuuhintajärjestelmä eli syöttötariffi. Sen ansiosta tuulienergia saataisiin nousemaan merkittäväksi, paria ydinvoimalaa vastaavaksi energiamuodoksi.
Tiilikainen vieraili lauantaina Oulussa keskustelemassa ympäristöasioista ja energiapolitiikasta keskustaopiskelijoiden tilaisuudessa yliopistolla. Hän aloittaa ympäristöministeri Paula Lehtomäen (kesk.) äitiysloman sijaisena ensi perjantaina. Ministerin tuuraus kestänee puoli vuotta.
Uusiutuvan energian käyttäjistä Suomi on kärkipäässä noin 24 prosentilla, mutta Tiilikaisen mukaan kasvihuonekaasujen päästötavoitteet haastavat lisäämään uusiutuvaa energiaa.
"Meidän on otettava käyttöön vähemmän kehittyneet uusiutuvat energiamuodot. Hallitusneuvotteluissa ei onnistuttu sopimaan takuuhintajärjestelmästä muuhun kuin biokaasun sähköntuotantoon, joka on aivan pieni himppu", Tiilikainen sanoo.
Hänen mielestään päätöstä on nopeasti täydennettävä ottamalla tuulienergia järjestelmään mukaan. Takuuhintajärjestelmällä voidaan moninkertaistaa nyt 3 000 ihmistä työllistävän tuulivoiman tuotanto.
"Nykyinen tuotannon määrä voidaan kaksikymmen- tai kolmikymmenkertaistaa vuoteen 2020 mennessä. Silloin puhutaan 2 000:n tai 3 000 megawatin tuotannosta, mikä vastaa kahta ydinvoimalaa", Tiilikainen sanoo.
Energiankulutus
aisoihin
Takuuhintajärjestelmää on arvosteltu siitä, että se nostaa sähkön hintaa. Tiilikainen selittää, että tuulienergia syrjäyttää markkinoilta muut energiamuodot käytännössä heti sen jälkeen, kun voimala on pystyssä.
"Takuuhintajärjestelmä tuulienergialle ei välttämättä nosta sentin senttiä sähkön keskihintaa. Hollannissa ja Saksassa on osoittautunut, että järjestelmä on jopa laskenut sähkön hintaa. Kun tietoisuus takuuhinnan vaikutuksista leviää, valmiudet sen käyttöönottoon oleellisesti paranevat", Tiilikainen sanoo.
Ydinkysymyksenä ilmastotavoitteisiin pääsyssä hän pitää silti kokonaisenergian kulutusta.
"Kulutuksen kasvun on hidastuttava oleellisesti, sen pitää pysähtyä ja kääntyä mieluiten laskuun. Muuten on hedelmätöntä kiistellä, millä muodolla energiaa tuotetaan. Jos kulutus karkaa koko ajan suuremmaksi, joudutaan käyttämään kaikki tunnetut tekniikat. Ruotsissa energian kokonaiskulutus on saatu pysähtymään, mutta silti talous kasvaa", Tiilikainen kertoo.
Hallituksen päätöstä korottaa energiaveroa voidaan Tiilikaisen mielestä puolustaa tällä perusteella. Se on hänen mielestään signaali siitä, että Suomessa käytetään liikaa energiaa.
"Samalla logiikalla alkoholiveron korotus on merkki siitä, että Suomessa käytetään liikaa alkoholia. Valtiovallalla on oikeus verotuksella antaa näitä signaaleja", Tiilikainen vertaa.
Tuleva ympäristöministeri ottaa varovaisen kannan pohjoista puhuttaviin Kollajan ja Vuotoksen altaisiin. Sähkövoiman tuotantoa pitää hänen mielestään lisätä, mutta ei kannata iskeä päätä seinään energia-asioissa.
"On helpointa edetä sellaisissa asioissa, joista on yksimielisyys. Ei kannata riidellä asioista, joiden lopputuloksesta ei voi olla varma. Minulla ei ole valmista kantaa Kollajan ja Vuotoksen kysymyksiin. Nostan tuulienergian kapasiteetin kasvattamisen näin vahvasti esille juuri siksi", Tiilikainen muotoilee.
Viides ydinvoimala riittää
Tiilikainen toivoo, että viides ydinvoimala valmistuu ja otetaan käyttöön ripeästi, mutta kuudennen tai seitsemännen ydinvoimalan rakentamista hän ei pidä järkevänä. Painopisteen tulee lähivuosina olla uusiutuvassa energiassa.
"Kun viides ydinvoimala käynnistyy, se aiheuttaa ison ryntäyksen sähkömarkkinoille. Silloin uusiutuvan energian osuuden nosto tulee olemaan entistä haasteellisempaa", hän ennustaa.