Suomen luonto eläimineen on jo hyvin esillä yli 30 kansallispuistossa, mutta viimeistä silausta vaille valmis Syötteen puisto tarjoaa silti erikoisuuksia, joita ei löydy koko maasta.
Pari vuotta sitten perustetulle Syötteen puistolle maaseudulla monesti parjattu EU on ollut pelastus. Ilman yhteisön varoja näin mittavista luontoinvestoinneista olisi turha ollut edes haaveilla pohjoisen perukoilla.
Syötteen puiston palvelurakennelmat saadaan valmiiksi lokakuun lopulla, jolloin päättyy myös kolmivuotinen Syöte-Life-projekti. Sen kautta on tullut rahaa kaikkiaan 1,5 miljoonaa euroa. Varoilla on kunnostettu reittejä ja vanhoja rakenteita sekä tehty neljä luontopolkua: Vattukuru, huippupolku, kellarilampi ja ansapolku.
Juuri valmistuneen ansapolun, jossa esitellään vanhaa pyyntikulttuuria oikeissa mitoissa, avajaisia vietettiin tiistaina myönteisissä tunnelmissa.
"Puisto on erinomainen lisä Syötteen palveluille ja ennen kaikkea kesämatkailulle, joka on ollut ennen vähäveristä", sanoi Pudasjärven kunnanjohtaja Paavo Pikkuaho.
Pikkuahon mielestä Syötteen puisto on hyvä esimerkki siitä, miten EU-rahoja pystytään hyödyntämään tehokkaasti.
"Tämä on harvoja EU-projekteja, joilla on saavutettu se mitä on haluttu", Pikkuaho muistutti.
Ansapolulle tunkua
Syöte pääsee palvelemaan luontomatkailijoita täysimittaisesti ensi vuoden alussa, jolloin puistoon tehty luontokeskus avataan. Parhaillaan siihen kootaan näyttelyä. Luontokeskus maksaa näyttelyineen vajaat kaksi miljoonaa euroa.
Syötteelle avattu ansapolku on Oulun riistanhoitopiirin riistapäällikön Keijo Kapiaisen mukaan ainutlaatuinen koko maassa. Erilaisia riistapolkuja on vähän joka suunnalla, mutta näin mittavasti entisajan pyyntitavoista kertovia polkuja ei ole tiettävästi muualle rakennettu.
Kaikkiaan 2,9 kilometrin mittaisella, kokonaan pitkospuilla varustetulla polulla on 17 kohdetta, joissa esitellään vanhaa eräkulttuuria ja pyyntitapoja. Entisajan eräilijän tekemät kettujen käpälälaudat, lintuansat, oravien ja karhujen pyytämiseen kehittelemät pyydöt on sijoitettu oikeisiin ympäristöihinsä.
Metsähallituksen kenttäesimies Tuomo Väyrynen kertoo, että vanhan metsästäjän ohjeiden mukaan tehty loukkujen sijoitteleminen teetti lisätöitä vaihtelevassa maastossa.
Projektin aikana uusia pitkostettuja reittejä puistoon tehty peräti 20 kilometriä ja kunnostettu muutaman kilometrin verran.
Erikoinen ansapolku on kiinnostanut rakentamisvaiheessa matkailijoita, jotka ovat pyrkineet tutustumaan kohteisiin tänä kesänä.
Kävijämäärä kasvaa
Puistonjohtaja Timo Eskola arvioi, että Syötteen kansallispuiston kävijämäärä nousee heti useita kymmeniä prosentteja, kun kaikki rakenteet valmistuvat. Viime vuosina kävijöitä on ollut 40 000-50 000.
"Syötteen alueella käy vuosittain 200 000-300 000 ihmistä, puistossa kävijöitä heistä on tähän saakka ollut vain pieni osa", Eskola muistutti.
Hänen arvion mukaan puistot eivät syö toisiaan Koillismaalla, vaikka suhteellisen lähellä onkin Oulanka ja Hossan retkeilyalue.
Vaikka puistosta odotetaan juuri kesäajaksi matkailun veturia, tähän mennessä valtaosa kävijöistä on ollut talvella.
Ainutlaatuisen ansapolun rakentaminen istuu Eskolan mielestä hyvin puistoon, jossa teemana on ihminen ja luonto. Puisto kertoo entisajan ihmisten elosta ja kaikki rakenteetkin tehty teemaan liittyen yhtenäiseksi.