Syötteen koulu tunturin laella saa muutaman kerran vuodessa vierailevia oppilaita. Lomailemaan koulujen lomien ulkopuolella tulevat perheet voivat saada lapsensa kouluun Syötteellä. Kokemuksia tästä on nyt neljänneltä vuodelta.
Kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallströmin (kok.) lapset Mirva, 9, ja Roni, 7, istuvat pääsiäisviikon neljä päivää Syötteen koulun pulpeteissa. Tosin istumisen lisäksi tehdään paljon muutakin. Tiistaina koko koulu omine ja vieraine oppilaineen suuntasi pilkkiretkelle. Mirvalle ja Ronille pilkkiminen oli uusi elämys.
Mirva on nyt kolmatta vuotta vierasoppilaana ja Roni toista vuotta. Lapset odottavat jo etukäteen malttamattomina pääsyä Syötteen kouluun. Ero oman koulun ja Syötteen koulun välillä on suuri.
Lasten koulussa Espoossa oppilaita on 1 500, kun Syötteellä heitä on 16. Mirva on kummassakin koulussa kertonut oppilaille toisesta koulusta. Äidin mukaan on hyväksi lapsille, että he näkevät kahta erilaista koulumaailmaa.
Marjo Matikainen-Kallström pitää Syötteen koulun lomalaisten lapsille antamaa opiskelumahdollisuutta erinomaisena asiana. "Voimme viettää lomaa muulloinkin kuin koulujen loma-aikana. Meidän perheessämme lomailu ei muuten onnistuisi. Haluamme, että lapset ovat kouluaikana koulussa", hän kertoi.
Omat koulukirjat mukana
Muista kouluista tulevilla lapsilla on mukana omat kirjansa ja he tekevät oman opettajan antamat läksyt. Oulunsalolaisen Koskelan perheen Elias,12 oli tiistaina toista päivää Syötteen koululla. "Mukavaa vaihtelua tämä tuo tavalliseen koulunkäyntiin", hän tuumasi. Syötteen oma oppilas Karoliina Juusola sanoi, että on mukava tutustua uusiin oppilaisiin. Kavereitakin hän on saanut lomalaisperheiden koululaisista.
Tälle vuodelle on kertynyt vieraspaikkakuntalaisilta 41 koulupäivää . Eniten heitä on pääsiäisviikolla; nyt viisi. "Meidän omat oppilaat ovat tottuneet vieraileviin oppilaisiin ja ottavat heidät mukaan touhuihinsa", kertoi opettaja Anna-Riitta Holmström.Vierailevilta oppilailta peritään koulupäivästä kymmenen euroa. Koulu pyrkii järjestämään jotain erityisohjelmaa koko koululle vieraiden aikana, esimerkiksi retkiä.
Parhaillaan ollaan tekemässä venäjänkielistä esitettä Venäjällä markkinoitavaksi. Siinä Syöte-paketin hintaan kuuluu lasten opiskelu koulussa. Opetuksessa käytettäisiin silloin Syötteellä olevia venäjän kielen taitoisia vaihto-oppilaita.
Syötteen kyläkoulu lopetettiin neljä vuotta sitten, jonka jälkeen koulu alkoi toimia Syötekeskuksessa. Koulun tulevaisuus on nyt epävarma. Kouluverkkosuunnitelmassa koululle annetaan armonaikaa vuoteen 2011.
Siihen mennessä oppilasmäärän pitäisi lähteä kasvuun ja rahoituspohjan vahvistua. Matikainen-Kallström toivoo, että vaikka Pudasjärvellä on edessä rajut säästöt, Syötteen koulun merkitys ymmärrettäisiin koko hiihtokeskuksen kannalta.
Muualla Oulun läänissä ei Syötteen koulun palvelua ole käytössä. "Syötteellä on hyvä yhdistelmä tätä varten. Noin vain tällaista ei voida panna pystyyn, vaan se on suunniteltava huolellisesti. Oma kunta kuitenkin on perusopetuksen antaja", kertoi koulutoimentarkastaja Arja-Sisko Holappa lääninhallituksesta.
Lapin läänissä Kolarissa ja Kittilässä asiaa on mietitty. "Ideana se on hyvä. Siihen pitäisi kuitenkin saada sponsoreita mukaan. Nyt ei ole resursseja sellaiseen", kertoi osastopäällikkö Ulla Vesala Kolarin kunnasta. Kittilässä on joitakin yksittäisiä tapauksia ollut vuosien aikana.