Suomen hiihtokeskusten suosiovertailussa näkyvin kehityspiirre on ollut kasvun keskittyminen suurimpiin kohteisiin: matkailijoita, rahaa ja investointeja ovat imeneet erityisesti Levi, Ruka ja Ylläs.
Niiden perässä tulee joukko keskisuuria keskuksia, joiden kasvu on ollut vähäistä tai olematonta. Tähän joukkoon kuuluu Pudasjärven Syöte. Vaikka aluetta on pyritty vähin erin kohentamaan, Syöte on jäänyt väliinputoajaksi pienten eteläisten ja suurten pohjoisten keskusten välissä.
Maanantaina esitelty suunnitelma tekojärven rakentamisesta Ison-Syötteen tuntumaan parantaa alueen kilpailukykyä parissakin kohdassa: rinteiden lumetus voidaan altaan valmistuttua aloittaa jopa kuukautta aikaisemmin kuin nyt, mikä on laskettelijoiden houkuttelussa melkoinen valtti. Samalla alue saa kuin bonuksena vahvistusta kesämatkailutarjontaansa, joka on ollut perinteinen ongelmakohta Syötteellä niin kuin useimmissa muissakin hiihtokeskuksissa.
Järven rakentamisessa ensiarvoista on sen huolellinen ja ympäristöä kunnioittava toteutus. Jos järvi näyttää valmistuttuaan tekoaltaalta, siitä tuskin saadaan alueen uutta täkyä. Jos järvi saadaan upotettua maisemaan kauniisti ja sen veden laatu pysyy kunnossa, altaan keinotekoisuus unohtuu pian.
Syöte on yksi niistä tekijöistä, joiden varaan myös Oulun seudun matkailuakin voi kehittää. Alue on kaupungista vielä siedettävän matkan päässä. Syötteellä on nyt mahdollisuudet saada liikkeelle myönteinen kierre, joka tuo lisää matkailijoita, palveluita ja työpaikkoja.
paakirjoitus@kaleva.fi