Pudasjärvi
Vasta kolmisen vuotta sitten perustetun Syötteen kansallispuiston komeat rakennelmat ovat täysin käytössä ensimmäisen kerran tänä kesänä, mutta puistossa varaudutaan jo nyt seuraamaan tarkasti kulumista.
Tuliterässä puistossa reitit on osattu muualta saatujen kokemusten perusteella varustaa maastoa säästävillä pitkoksilla ja rakenteilla poikkeuksellisen hyvin.
Metsähallituksen Pohjanmaan-Kainuun luontopalvelujen erikoissuunnittelija Jouni Aarnio kertoi perjantaina, että suurten kävijäjoukkojen jättämiä kulumia ryhdytään tutkimaan tarkkailupisteissä.
Syötteen asiakasvirtoja ryhdytään seuraamaan automaattisilla laskureilla niin kansallispuistoon johtavan polun portilla kuin opastuskeskuksessakin.
Tähän saakka kävijöitä on laskettu puistossa ja retkeilyalueella neljänä ensimmäisenä talvikuukautena. Viime vuonna puistossa hiihteli 25 000 ja retkeilyalueella 20 000 ihmistä, eli Syötteen alueella liikkui vuoden 2 002 talvikuukausina 45 000 luonnonystävää.
Puisto valjastettu
isoilla rahoilla
Syötteen puiston ja opastuskeskuksen rakentamiseen on sijoitettu varoja lähinnä EU-ohjelmien kautta noin 3,3 miljoonaa euroa.
Aarnio sanoo, että puiston valmistuttua lopullisesti, kävijämäärän arvellaan yksistään kansallispuistossa kaksinkertaistuvan.
Kävijämäärä ei pomppaa kuitenkaan hetkessä. Aarnio arvioi, että puiston kulumisen kannalta sietokykyraja kuitenkin saavutetaan. Sitä, milloin raja tulee vastaan, ei kuitenkaan osata tarkalleen arvioida.
Kulumisen lisäksi puiston lajiston säilymistä vaalitaan myös tarkasti. Lajeja on puiston alueella kasvit mukaan luettuna satoja. Uhanalaisiakin on muutama, tärkein niistä on liito-orava.
Syötteen puiston asiakkaista suurin osa tulee Oulun seudulta. Puistossa valmistaudutaan kuitenkin vauhdilla samaan suuntaukseen kuin muillakin aloilla: kansainvälistymään.
Kansallispuistojen teemaan ei kuulu taloudellisen edun tavoittelu. Tänä kesänä ihka uutta puistoa markkinoidaan kuitenkin tavallista näkyvämmin lehdissä ja radiossa. Puisto on tiiviisti mukana myös Syötteen yhteismarkkinoinnissa.
Aarnio laskee, että tälle vuodelle erilaisiin markkinointitempauksiin on budjetoitu reilu 10 000 euroa.
"Tottakai me halutaan, että ihmiset tulevat tänne", Aarnio muistuttaa.
Kummikoulu
siivosi roskia
Syötteen puistoa on ryhdytty hyödyntämään myös luontokasvatuksessa. Syötteen koulu on otettu kummiksi, jonka oppilaat pääsivät hiomaan puistoa siistimmäksi perjantaina.
Opetuksellinen tempaus liittyi lauantaina vietettävään Euroopan kansallispuistopäivään. Syötteen koulun 21 oppilasta keräsi roskia ja harjasi pitkoksia paraatikuntoon.
"Tehdään puiston kanssa kaikenlaista yhteistyö, kun olemme oikein kummikoulu", sanoi opettaja Lasse Aaltonen.
Metsähallituksen Pohjanmaan-Kainuun luontopalvelujen kenttäesimies Tuomo Väyrynen sanoi, että kaikessa yhteistyössä pyritään löytämään opetukseen luontevasti liittyviä asioita. Hänen mukaan nykyajan koululaiset ovat ympäristötiedoiltaan erittäin valveutuneita.
"Monesti lapsilta kuulee sellaisia asioita, että aivan hämmästyy", Väyrynen sanoi.
Koululaisille puistopäivä oli yhtä juhlaa. Siivouksen lomassa vilkkaimmat ehtivät nakkelemaan kiviäkin puiston reitin sillalta jokeen. Roskia keräävä Kati Särkelä sanoi, että luonnonsuojelu on hyvä asia.
Miten suojelet luontoa?
"Laitan karkkipaperit roskiin, enkä heitä luontoon", Särkelä vastaa.
Euroopan kansallispuistopäivän teemana on tänä vuonna Kansallispuistot ja kestävä kehitys.
Suomessa kansallispuistopäivänä halutaan nostaa esille erityisesti vapaaehtoistyön merkitystä kansallispuiston luonnon hoidossa.