Suomi on hoitanut kohdun kaulan syövän seulontaa esimerkillisen hyvin, Pohjoismaista parhaiten. Nyt olemme kuitenkin tuhrineet mainettamme, pelkäävät gynekologisia syöpiä hoitavat lääkärit. Kun kunnat ovat säästötalkoissaan karsineet seulontoja, ovat syöpätapaukset lisääntyneet. Tästä on alkanut tulla näyttöä paitsi ruuhka-Suomesta, myös vähäväkisemmästä Pohjois-Suomesta, huomauttaa Oulun yliopistollisen sairaalan gynekologisen syöpäosaston ylilääkäri, dosentti Ulla Puistola.
Oulussa perjantaina ja lauantaina koolla olleet pohjoismaiset gynekologisia syöpiä hoitavat lääkärit kävivät läpi muun muassa yhteispohjoismaisia ja kansainvälisiä syövän hoitotutkimuksia.
"Maksamme nyt virheistä, joita poliittiset päättäjät tekivät kymmenkunta vuotta sitten. Ja vaikka nyt tehtäisiin muutoksia toiseen suuntaan, eivät ne tulokset näy vasta kuin viiden, kuuden vuoden kuluttua", Ulla Puistola huomauttaa.
"Kohdun kaulan syöpä on gynekologisista syövistä ainoa, johon on ollut hyvä seulontamenetelmä jo 60-luvulta alkaen. Siksi tuntuu hirveän harmilliselta, että tällaiset hyvin vähän rahaa vaativat seulonnat juustohöylättiin ensimmäiseksi pois", Puistola sanoo. Hänen mukaansa yhden papa-näytteen tutkiminen maksaa noin 17 euroa.
Tällä haavaa suosituksena Suomessa on, että papa-seulontoja tehtaisiin ainakin kahdeksalle ikäryhmälle viiden vuoden välein alkaen 30-vuotiaista naisista. Vuoden 2000 tilastojen mukaan maamme kunnista 20 prosentissa seulontoja tehdään alle seitsemälle ikäryhmälle. 12 prosenttia kunnista ei seulo edes 30-35-vuotiaiden naisten ikäryhmää, jossa seulonnoilla kuitenkin saataisiin parhaat tulokset, Puistola huomauttaa.
Pohjois-Suomessa papa-seulontoja tehtiin toissa vuonna vähiten Rovaniemen maalaiskunnassa, jossa kohteena oli kolme ikäryhmää ja toiseksi vähiten Sotkamossa, jossa kohteena oli neljä ikäryhmää. Toisaalta on myös kuntia, jossa ensimmäisiin seulontoihin kutsutaan jo 25-vuotiaat naiset.
"Syövän kehittyminen on yksilöllistä, mutta sellainen yhteys ikään on, että mitä nuorempi ihminen, sitä aggressiivisempia ja nopeammin kehittyviä nämä taudit tahtovat olla", muistuttaa professori Kirsi Vähäkangas Kuopion yliopiston farmakologian ja toksikologian laitokselta.
Jos kohdun kaulan syöpään päästään käsiksi alkuvaiheessa, on viisivuotisennuste hyvä: noin 80 prosenttia taudin saaneista saadaan hoidetuksi. Jos tauti on päässyt leviämään pitkälle, ennuste putoaa 45-50 prosenttiin.
Gynekologisista syövistä niin ikään kohdun runko-osan syöpä ja munasarjasyöpä ovat lisääntymässä. Kohdun runko-osan syövän lisääntymisen taustalla Puistola arvioi olevan elintason parantumisen eli naisten ikääntymisen ja tukevoitumisen. Naisten lihavuuden ja syövän yhteys on havaittu esimerkiksi Tanskassa.
Ikä vaikuttaa myös munasarjasyövän yleistymisessä. Esimerkiksi lapsettomuushoidoissa käytettävät korkeat hormonipitoisuudet voivat nekin vaikuttaa syövän taustalla, vaikkei yhteyttä Puistolan mukaan ole aivan selvästi pystytty osoittamaan.
Puistola arvioi, että Pohjois-Suomessa asuvat gynekologiset syöpäpotilaat saavat jokseenkin yhdenvertaisen hoidon eli tilanne olisi täällä parempi kuin etelässä, erityisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella asuvilla. "Tosin tässä uran aikana on joutunut sanomaan asioita myös isosti ja epäkohteliaasti. Esimerkiksi maksusitoumuksia antamattomista kunnista olen joskus joutunut pitämään mustaa listaa. Tällä hetkellä yhteistyö Pohjois-Suomen sairaaloiden välillä kuitenkin toimii."
Ei lopullista ratkaisua
Yhtenä mielenkiinnon kohteena gynekologeilla on p53-geeni ja sen tuottaman samannimisen proteiinin osuus syövän synnyssä. P53 säätelee solun kasvua ja se on myös yksi solun tärkeimmistä suojatekijöistä. P53 on muuntunut noin puolessa kaikista syöpätapauksista.
Syövän arvoituksen "lopullinen ratkaisu" p53 tuskin on, mutta joka tapauksessa erittäin mielenkiintoinen tutkimuskohde, professori Vähäkangas huomauttaa. Parhaillaan tutkitaan muun muassa sitä, voitaisiinko tekijää käyttää löytämään tauti aikaisessa vaiheessa, ennustamaan taudin kulkua, valitsemaan oikea lääkehoito sekä tavoittamaan taudin uusiutuminen.
Vähäkankaan mukaan esimerkiksi keuhko- ja munasarjasyövässä on meneillään kansainvälisiä kliinisiä kokeita, joissa kokeillaan p53:n "korjausta".