Kun isä tai äiti sairastuu vakavasti, se heijastuu väistämättä koko perheeseen. Vaikeaa masennusta sairastavien vanhempien lapsilla on tutkimusten mukaan jopa nelinkertainen riski sairastua psyykkisesti.
Perheiden on vaikea puhua yhdessä hankalista asioista. Vanhemmat voivat ajatella, etteivät lapset niitä ymmärrä.
Vaiettujen asioiden takana voi olla myös vanhempien omia pelkoja ja ahdistusta sekä halua suojella lasta.
Oysin psykiatrian klinikka on Suomessa edelläkävijä perheinterventioon perustuvassa lapsikeskeisessä työskentelyssä. Perheinterventio on alun perin kehitetty psyykkisesti sairaiden vanhempien lasten tukemiseksi.
Oulussa toiminta on ensimmäisenä Suomessa laajennettu perheisiin, joissa isä tai äiti sairastaa syöpää.
Erikoislääkäri Arja Mainio kertoi Stakesin neuvottelupäivillä Helsingissä maanantaina, että intervention piirissä on tähän mennessä ollut puolenkymmentä syöpäpotilaan perhettä.
Avopsykiatrian klinikassa on koulutettu kymmenen työntekijää lapsikeskeiseen työskentelyyn, ja uudesta tukimuodosta on annettu tietoa Oysin syöpätautien poliklinikalle.
Interventio on ehkäisemistä
Perheinterventio on Bostonissa, Yhdysvalloissa, professori William Beardsleen kehittämä menetelmä, jonka toi Suomeen Stakesin kehittämispäällikkönä työskentelevä lastenpsykiatri Tytti Solantaus.
"Interventio ei ole hoitoa vaan lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisemistä perheissä, joissa toisella tai molemmilla vanhemmilla on vakava sairaus.", Tytti Solantaus kertoi.
Interventio on tehokas ja nopea keino perheiden auttamiseksi tilanteessa, jossa vanhemmat eivät pysty tai eivät osaa tai uskalla puhua lastensa kanssa sairaudesta.
Psyykkisissä häiriöissä vanhemmalla voi olla pelkona esimerkiksi huostaanotto.
"Syöpää sairastaville vanhemmille isoja kysymyksiä on esimerkiksi kuoleman käsitteleminen perheessä", Arja Mainio kertoi.
Menetelmästä on maailmalla toistaiseksi hyvin vähän kokemuksia syövän kaltaisten ruumiillisten sairauksien yhteydessä. Oysin psykiatrian klinikka on virittelemässä yhteistä tutkimusta professori Beardsleen johtaman ryhmän kanssa.
Lapsi voi tuntea
olevansa syyllinen
Tytti Solantauksen mukaan vanhemman sairaus ei pysy lapsilta salassa, vaikka siitä ei puhuttaisi perheessä. Lapset ovat tavalla tai toisella tietoisia asioista.
Vakava psyykkinen sairaus vaikuttaa perheen vuorovaikutukseen. Jos vaiettuja asioita ei pystytä selvittämään, lapsi voi luulla olevansa syyllinen vanhemman sairauteen ja yrittää toimia siten, että tämä paranee.
"Lapsi voi myös luopua harrastuksistaan, koska ei halua jättää isää tai äitiä yksin. Hän voi eristäytyä ystävistään tai alkaa viettää aikaansa muualla jos kodin ilmapiiri ahdistaa. Lapsi voi myös pelätä että vanhempi tappaa itsensä", erikoislääkäri Leena Väisänen ja erikoissairaanhoitaja Mika Niemelä kertoivat.
Perheinterventiossa työntekijä tapaa vanhemmat ja lapset erikseen ja selvittää, mitkä ovat vaiettuja kysymyksiä ja mitä vanhemmat tai lapset haluaisivat toisiltaan kysyä, jos uskaltaisivat.
Tämän jälkeen työntekijä valmistelee vanhempien kanssa perheistunnon, jossa kysymykset ja vastaukset käydään yhdessä läpi. Harvajaksoinen seuranta jatkuu 1-2 kertaa vuodessa.
Perusmallin rinnalle on Stakesissa kehitetty opaskirjan avulla tapahtuva 1-2 istunnon interventio.
"Ihminen tarvitsee muita ihmisiä"
Neuvottelupäivät avannut rouva Tellervo Koivisto totesi, että psyykkinen sairaus voi erittää vanhemman lapsesta ja perheestä ja tehdä hänestä vieraan ja oudon.
"Ihminen tarvitsee muita ihmisiä. Mieli rakentaa sillat ihmisten välille. Vasta viime vuosina on oivallettu, että ei ole mitään terveyttä ilman mielenterveyttä", Tellervo Koivisto totesi.
Hän kertoi myös tulleensa oman masennuksensa kanssa julkisuuteen osoittaakseen suomalaisille, että masennukseen voi sairastua kuka tahansa ihminen.