VTT on kehittänyt yhdessä belgialaisen bioteknologiayrityksen VIB:n kanssa tehokkaan, edullisen ja nopean menetelmän kasviperäisten lääkeyhdisteiden tuottamiseksi soluviljelmissä.
Yhdisteitä käytetään huippukalliissa erikoislääkkeissä, joilla hoidetaan esimerkiksi syöpää ja Alzheimerin tautia. VTT käy parhaillaan neuvotteluja suurten kansainvälisten lääkeyritysten kanssa menetelmän kaupallistamisesta.
"Vastaanvanlaista menetelmää ei ole muualla. Se on herättänyt laajaa kiinnostusta maailmalla, vaikka emme vielä ole markkinoineet sitä", VTT:n Biotekniikan johtava tutkija Kirsi-Marja Oksman-Caldentey kertoi tiedotustilaisuudessa maanantaina.
Lääkeaineiden eristäminen kasveista on hankalaa erittäin pienten pitoisuuksien vuoksi. Esimerkiksi punatalvion lehdistä saadaan lääkeyhdistettä, jota käytetään pitkälle edenneen rintasyövän ja leukemian hoitoon. Yhdistettä on kasvissa niin vähän, että yhden lääkegramman tuottamiseen tarvitaan 500 kiloa punatalvion lehtiä, ja gramma lääkettä maksaa 13 000 euroa.
VTT:n ja VIB:n kehittämällä bioteknisellä menetelmällä voidaan tuottaa kallisarvoisia lääkeyhdisteitä nopeasti ja edullisesti muokkaamalla elävien kasvisolujen aineenvaihduntaa ja kasvattamalla soluja kymmenien tuhansien litrojen vetoisissa bioreaktoreissa.
Keksintö tulee lääketeollisuudelle kuin taivaan lahjana, sillä teollisuus on joutunut hylkäämään useita lupaavia uusia lääkemolekyylejä vain siksi, ettei kasviperäistä raaka-ainetta ole saatu riittävästi.
VTT neuvottelee parhaillaan yhteistyöstä muun muassa erään kansainvälisen lääkeyrityksen kanssa, jolla on pitkälle kehitettynä uusi lääke Alzheimerin tautiin.
"Lääkkeen valmistamiseen tarvittavaa yhdistettä saadaan vain Kiinassa kasvavasta kasvista, jota ei voida viljellä. Yhdistettä saadaan niin minimaalisen vähän, ettei se riitä edes tutkimuskäyttöön. Yritys on lähestynyt meitä. He uskovat, että uusi lääke olisi läpimurto Alzheimerin taudin hoidossa", Kirsi-Marja Oksman-Caldentey kertoi.
Soluviljely säästää
uhanalaisia kasveja
"Ihmiset luulevat, että lääkkeet ovat synteettisiä, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Neljäsosa lääkeaineista, joita käytetään joko sellaisenaan puhtaina yhdisteinä tai joista muokataan kemiallisesti sopivia, ovat nykyisin kasviperäisiä. Näitä ovat esimerkiksi morfiini ja kodeiini, kallis syöpälääke taksoli, silmälääkkeenä käytetty atropiini ja hormonilääkkeiden dioskeniini."
Kirsi-Marja Oksman-Caldentey uskoi, että VTT:n ja VIB:n kehittämällä uudesta teknologiasta voi lähivuosina olla hyötyä myös täysin uusien lääkeaineiden kehittämisessä.
Uudessa tuotantomenetelmässä käytetään geneettisesti muokattuja kasvisoluja, mutta niitä ei viedä viljelmille vaan kasvatetaan suljetuissa ja tarkasti kontrolloiduissa laboratorio-oloissa. Näin vältytään esimerkiksi tuhohyönteisten, kasvitautien, ilmaston ja sään vaikutuksilta.
Monet lääkekasvit ovat peräisin tropiikista ja niitä on vaikea viljellä. Soluviljelmien avulla voidaan säästää harvinaisia ja uhanalaisia kasveja.
Suomalais-belgialaisessa tutkimusryhmässä on parikymmentä henkilöä, joista puolet työskentelee Oksman-Caldenteyn johdolla Helsingissä. Tutkimusta on tehty neljä vuotta. Sitä rahoittavat muun muassa Tekes, EU, VTT ja VIB.
"Samanlaista tutkimustyötä tehdään myös muualla, mutta me olemme vuosia muita edellä. Meidän valttimme on se, että voimme käyttää vaikka tropiikissa kasvan kasvin solukkoa tai mitä tahansa elävää solukkoa halutun lääkeyhdisteen tuottamiseen. Nyt olemme valmiita ottamaan askeleen eteenpäin ja viemään menetelmän teolliselle tasolle", Oksman-Caldentey sanoi.