Valtiovarainministeriön budjettiehdotus jatkaa Suomen velkaantumista, vaikka velkaantumisen nopeaa kasvuvauhtia yritetään hidastaa. Ministeriön talousarvioehdotuksen loppusumma on 55,4 miljardia euroa. Se on 300 miljoonaa euroa vähemmän kuin tälle vuodelle budjetoitu.
Menojen kattamiseksi uutta velkaa joudutaan ensi vuonna ottamaan 3,4 miljardia euroa. Velkaantumisen odotetaan päättyvän vasta vuonna 2021, mutta sekin vaatii lisätoimia ja kasvua. Ensi vuonna takaisin maksettavaa valtionvelkaa on jo ennätysmäiset 111 miljardia euroa.
Lisävelan otto merkitsee käytännössä elvyttävää taloutta. Perinteisen finanssiopin mukaan hyvinä aikoina pitää säästää huonoja aikoja varten. Elvytystä pitäisi tehdä matala-, ei korkeasuhdanteessa. Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) esitys ei sisällä suuria avauksia eikä yllätyksiä. Miten voisikaan, sillä kestävyysvajeeseen liittyvät ongelmat eivät ole kadonneet minnekään, valtio jatkaa velkaantumistaan, väestö ikääntyy ja työllisyysaste laahaa tavoitteista.
Työllisyys on kohentunut, ja talouden salavihkaa alkanut myönteinen vire jatkuu. Jakovaatimusten esittäjien on silti syytä muistaa, että takana on monta synkkää vuotta. Talouden oikaisu kestää suhdannepyrähdyksestä huolimatta.
Kaikkia budjettitoimia pyritään Orpon mukaan tarkastelemaan työllisyysnäkökulmasta. Linjauksen odotetaan hillitsevän yksittäisten ministeriöiden liiallisia menotoiveita. Suuria irtiottoja ei olekaan odotettavissa, sillä asioista sovittiin käytännössä kevään kehysriihen suuntaviivoissa.
Hallitusohjelman lupausten mukaisesti kenenkään verotus ei kiristy, mutta voiko se liioin laskea merkittävästi? Kilpailukykysopimuksen mukaiset, työntekijän maksamat sosiaaliturva- ja työeläkemaksut ovat nousseet, joten ilmassa on paineita tuloveronkevennyksiin. Veronmaksajien keskusliitto on laskenut tarpeen olevan 400 miljoonaa euroa.
Työehtosopimusneuvottelujen katveessa on lisäksi väläytetty palkankorotusten ja veronalennusten koplaamista ostovoiman takaamiseksi. Hallitus pitää verokortin tiukasti takataskussa nähdäkseen ensin palkkaratkaisut.
Suuria toiveita ei voi liioin asettaa koskemattoman yritystukipotin karsintaan, vaikka se pelkkänä laskutoimituksena toisi miljardien eurojen liikkumavaran.
Veroista ja perhetukiremontista päätetään vasta hallituksen yhteisessä budjettiriihessä elokuun lopussa. Siinä vaiheessa testiin tulee hallituksen yhteistyökyky kesän kriisin jäljiltä. Tilanne on poikkeuksellinen, kun perussuomalaisten jakautumisen jäljiltä hallituksessa istuvalla Uudella vaihtoehdolla on 19 kansanedustajaa, viisi ministeriä, mutta gallupkannatusta vain nimeksi.
Nähtäväksi jää, onko uudella vaihtoehdolla kanttia esittää omia vaatimuksia vai joutuuko se hiihtämään kiltisti keskustan ja kokoomuksen perässä. Toinen vaihtoehto olisivat uudet eduskuntavaalit, mutta niihin ei kaikilla hallituksessa ole haluja juuri nyt.