Oulu Pääomatuloverot romahtivat Suomessa lähes neljänneksellä vuonna 2008, jolloin laskusuhdanne alkoi purra. Kaikkiaan Suomessa tulee viime vuodelta maksuun 1,9 miljardia euroa pääomatuloveroa.
Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa ovat pääomatuloista saadut verotulot pudonneet keskivertoa maltillisemmin. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla pääomatuloverot vähenivät vuonna 2008 runsaat 15 prosenttia.
Pääomaverotuotto on - kuten myös yrityksiltä perittävä yhteisövero, jonka tuloista kunnat saavat korotuksen jälkeen käyttöönsä nyt lähes kolmanneksen - erityisen riippuvainen suhdanteista. Nopea pudotus osoittaakin selvästi, miten huojuvalla pohjalla budjetit olisivat kunnissa, jos ne nojaisivat käytännössä pörssikaupan ja esimerkiksi yrittäjien tienestien tasoon.
"Verotusta on arvioitava kokonaisuutena. Yksittäinen vero ei ratkaise kuntien tilannetta", toteaa Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen ilman, että hän haluaa puuttua keskusteluun pääomatuloveron mahdollisesta käytöstä kunnissa.
Pennanen seisoo juuri nyt kainaloitaan myöten reaalitaloudessa. Lisärahaa ei ole tulevaan budjettiin löydettävissä ja globaali murros niin valtava, ettei sitä vieläkään tiedosteta, hän huokaa. "Meillä on täysi työ pitää nykyinen palvelutaso." Elinkeinoelämän turvaaminen taas ei ole pelkkä rahakysymys. Peruspalvelut ja koulutus ovat Oulussa kuitenkin ne painopisteet, joihin panostetaan elinkeinojen rinnalla.
Kunnassa on aina tarpeita enemmän kuin resursseja, viittaa myös Hailuodon kunnanjohtaja Matti Soronen priorisoinnin sanelevan kaikkea tekemistä: "Niukkuus on se, miltä pohjalta joudutaan tekemään päätöksiä. Kyse on vain niukkuuden asteesta", Soronen toteaa matemaatikon rauhallisella logiikalla.
Sorosen mukaan mitä enemmän rahaa saisi käyttöön, sitä enemmän sitä kunnassa menisi. Kuntalaisten kannalta kaikki on kuitenkin hoidettu eivätkä esimerkiksi homekoulut tiettävästi uhkaa.
Vaan jos lisärahaa saisi, niin varmasti esimerkiksi saaren satamarakenteita pitäisi uusia, Soronen arvioi. Lisäksi esimerkiksi tiestö ja kevyen liikenteen väylät vaatisivat aivan loputtomasti lisäresursseja.
Oulunsalon talousjohtajaHelena Kaskela puolestaan sijoittaisi varoja mieluiten lisää peruspalveluihin ja siellä etenkin ennaltaehkäisevään toimintaan, kuten lasten ja nuorten parissa tehtävään työhön sekä vanhuksiin. Tätä kautta voitaisiin parantaa hyvinvointia ja lopulta säästää pitkässä juoksussa, hän laskee.
"Tarve on joka puolella huutava", Kaskela toteaa: "Toimintamenoihin ei riitä varoja, joudumme jo nyt ottamaan syömävelkaa." Pelkästään pakolliset toimintamenot saataisiin tasapainoon vasta, jos lisärahaa saataisiin ainakin kolme miljoonaa euroa, Kaskela arvioi.
Iin kunnan tuore vs. resurssijohtaja Erkki Taskila taas arvioi, että vieraan pääoman osuus olisi kunnassa pienempi, jos rahaa olisi käytössä enemmän: "Viime vuosina on investoitu voimakkaasti velkarahalla", Taskila toteaa.
Lakisääteiset palvelut on Taskilan mukaan kuitenkin pystytty säilyttämään vähintäänkin tyydyttävällä tasolla. Myöskään infrastruktuurissa ei ennakoida pommeja. Jos esimerkiksi homekouluja sattuu eteen, niin ne on kunnan joka tapauksessa saneerattava: "Oli sitten rahaa tai ei", tähänastinen sivistystoimenjohtaja vakuuttaa.