Poron vasa on kotkan ravintoa siinä kuin mikä muu saaliseläin tahansa. Painoltaan se sijoittuu saaliseläinten ylärajalle. Poron vasan osuus kotkan ravinnossa on saaliseläinten määrän suhteen pieni mutta ravintoarvoltaan merkittävä.
Eri reviireillä poron vasan päätyminen kotkan ravinnoksi vaihtelee. Jotkut parit saalistavat vasoja enemmän kuin toiset. Joiltakin pesiltä vasan löytyminen on todennäköistä, toisilta taas sen/niitä voi jo etukäteen olettaa löytyvän. Pitää myös huomioida, että emolinnut vaihtuvat reviireillä yllättävänkin nopeassa kierrossa, jolla tietenkin on oma merkityksensä. Omasta mielestäni kotkareviirin ympäristötekijöillä on emolintujen saalistamiskäyttäytymisen ohella myös suuri merkitys siihen, miten usein poronvasa päätyy kotkan ruokapöytään.
Ainon ja Väinön nykyisin hallitsema reviiri on luonteeltaan sellainen, jossa vasa tavanomaista useammin on joutunut kotkan saalistamaksi. Kun reviiri on yksi tärkeimmistä ajanviettoalueistani ja olen seurannut kotkien pesintääkin reviirillä yli 25 vuotta ja kun se vielä on kolmen menestyksellisimmän kotkareviirini joukossa, tunnen sen vaiheet erittäin hyvin. Tälläkin reviirillä emolinnut ovat vaihtuneet tarkastusaikanani useaan kertaan. Todennäköisesti pesälle on tähän mennessä tuotu kaksi vasaa. Ilmeisesti tulen keräämään pesältä saalisjätteet poikasten lähdettyä, jolloin saamme tarkemmin tietää, mitä Kalevi ja Elina ovat hengen pitimikseen nauttineet.
Kuinka suuri osa kotkan pesälleen kantamista vasoista on kotkan saalistamia, on vaikea selvittää. Raadon syöjänä kotka käyttää ravinnokseen myös kuolleita eläimiä. Hyvin monet vasoista (1/3) ovat olleet Oulun yliopiston nykyisen eläkkeellä olevan apulaisprofessori Seppo Sulkavan luustomittausten mukaan elinkelvottomia keskosia. Omasta aineistostani, joka on tallennettu Oulun yliopistolle, ei tietääkseni vastaavia mittauksia ole tehty.
Korvauskäytännöstä paliskunnille olen jo kirjoittanut pesäuutisiin, mutta tässä vielä hieman aiheesta. Valtion kassasta maksetaan paliskunnille korvaukset vuonna 1998 voimaan astuneen lain "Maakotkan porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaaminen" mukaisesti. Korvaus sisältää myös reviireillä liikkuvien vielä pesimättömien nuorien lintujen aiheuttamat menetykset. Ainon ja Väinön poikaspesästä olisi maksettu vuonna 2005 korvausta 1.548 euroa (korvaussumma on tänä vuonna hieman suurempi).