Siinä se on, letkuineen, säiliöineen ja nappuloineen, Pohjois-Pohjanmaan ensimmäinen biodiesellaitos. Hiljainen kapistus, joka tuottaa ympäristöystävällistä biopolttoainetta ajoneuvo- ja lämmityskäyttöön.
Laitos sijaitsee Haapajärven ammatti-instituutin hallissa, jonka ulkopuolella hyrskähtelee ihka elävä, laitoksen tuottamalla nesteellä käyvä traktori. Tulipunainen Valmet 565 tuprauttaa poikkeuksellisen vähän savua ja tuoksuu munkille - sille syötävälle versiolle.
Maatilatyön ohjaaja Matti Kinnunen hurauttaa malliksi kierroksen. Pakkasta on kymmenisen astetta, mutta niin vain punainen paholainen liikkuu sulavasti eteenpäin.
"Biodieselin pakkaskestävyys on tällä hetkellä 15 astetta, mutta lisäaineilla kestävyyttä voidaan lisätä - ehkä 30 pakkasasteeseen saakka", ylivieskalainen projektipäällikkö Markus Latvala biopolttoaineiden asiantuntijayrityksestä Bionova Engineeringistä sanoo.
Latvalan mukaan Valmet käy rypsistä valmistetulla biodieselillä paremmin kuin perinteisellä fossiilisella polttoaineella.
"Biodiesel voitelee paremmin. Venttiilit eivät nakuta", Latvala kuvailee.
Ylivieskan seutukunta, Haapajärven ammatti-instituutti ja Bionova Engineering käynnistivät pitkäjänteisen projektin vuonna 2005. Tuotanto alkoi nyt tammikuussa.
Tähän mennessä biodieseliä on tuotettu 1 500 litraa. Testaus ja tuotanto jatkuvat heinäkuuhun asti. Tavoitteena on saada aikaan esimerkillinen, testattu valmistusketju. Tulevaisuudessa siintää haave maatiloista, joilla on oma biodiesel- ja samalla valkuaisrehulaitos.
"Ne voisivat tuottaa rehua ja dieseliä omaan käyttöön ja jopa myyntiin", Latvala näkee.
Asiaan sisältyy yksi iso mutta: tuotanto on vielä tappiollista verotuksen ja raaka-aineiden korkean hinnan vuoksi.
Kun työkoneissa käyttää biodieseliä, siitä pitää maksaa seitsemän sentin valmistevero. Ajoneuvokäytössä vero on 34,59 senttiä. Vain lämmityskäyttö on verovapaata.
"Vaatisi muutosta kannattavuuteen, jotta biodieselautoilla voitaisiin ajaa yleisesti", Latvala myöntää.
Tällainen pienen kokoluokan laitos maksaa 50 000-100 000 euroa. Latvala haisteleekin, että verojen alentamisen lisäksi vaaditaan yhteistyötä maatilojen kesken ja vaikkapa osuuskuntia.
"Vaaditaan kolmenlaisia tiloja: niitä, jotka tarvitsevat rehua, niitä, jotka tarvitsevat polttoainetta ja niitä, jotka tuottavat rypsiä."
Pohjois-Pohjanmaalla saadaan hehtaarista rypsiä noin 1 500 kiloa satoa. Rypsitonnin ostohinta liikkuu 265-270 eurossa. Fossiilinen diesel ja valkuaisrehuna käytettävä soijarouhe ovat tuontituotteita.
"Biodiesellaitoksilla voitaisiin nostaa omavaraisuusastetta", Latvala muistuttaa.