Terveysvalistajat kantavat Suomessa kiitettävästi huolta kansan syömätottumuksista ja liikunnasta. Niiden rinnalla vähemmälle ovat jääneet puheet ja teot sen hyväksi, että kansalaiset saisivat riittävästi lepoa.
Viime viikolla julkistettu selvitys kertoo hätkähdyttäviä tietoja siitä suomalaisjoukosta, joka nukkuisi jos pystyisi. Jatkuvasta unettomuudesta kärsii 5--10 prosenttia kansasta eli jopa puoleen miljoonan ihmiseen nouseva joukko.
Unettomuus voi viedä epätoivon partaalle. Univaje vaikuttaa ihmisen henkisiin ja älyllisiin toimintoihin ja lisää riskiä sairastua esimerkiksi sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin. Uniongelmilla on vertailututkimuksissa myös ollut enemmän vaikutusta painoon kuin alkoholilla tai liikunnalla.
Taloudellisestikaan kyse ei ole vähäisestä kipukohdasta: unettomuudesta aiheutuvat suorat kustannukset laskettiin pari vuotta sitten Suomessa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja lääkekustannusten perusteella 22 miljoonaksi euroksi. Lukuun eivät edes kuuluu univaikeuksista johtuvien sairauspoissaolojen ja työtehon heikkenemisen kustannukset.
Lääkkeet ovat tämänkin kansanterveysongelman hoidossa keino, johon herkimmin turvaudutaan.
Tableteilla voidaan usein katkaista unettomuuskierre, mutta moni myös jää lääkkeisiin henkisesti koukkuun. Keinovalikoimaa pitäisikin laajentaa. Unen saantia edistävää rentoutumista voi opetella ilman kemikaalejakin.
Kansan univajetta ovat pahentaneet myös elintapojen muutokset. Kun vielä kolmekymmentä vuotta sitten tv-ohjelmat loppuivat pian iltayhdentoista jälkeen, nyt moni tuijottaa kanavia pitkälle aamuyöhön.
Viime vuosikymmeneltä alkaen internetin käyttö on nitkauttanut etenkin nuorison nukkumaanmenoaikaa yhä myöhäisemmäksi.
Kun kouluihin mennään samaan aikaan kuin ennenkin, seuraus on ollut yölevon kutistuminen elämänvaiheessa, jolloin riittävä uni olisi ensiarvoista.
Unettomuuteen ja vajailla unilla omasta syystään eläviin kansalaisiin on ilmeisesti siinä määrin totuttu, ettei asiaa nähdä mittavaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Unettomuuden aiheuttamat kielteiset seuraukset ovat kuitenkin niin laajoja, että niihin pitäisi puuttua paljon nykyistä pontevammin.
Elintapoja ei juuri voi muuttaa lakeja säätämällä. Helpoin paikka lähteä liikkeelle on valistuksen lisääminen. "Syö oikein ja liiku" -sloganin jatkoksi kannattaisi lisätä sanat "ja lepää riittävästi".