Lukijalta
Mielipide

Syntyvyyskäyrien kääntäminen on lähivuosien tärkeä haaste – miten olisi koko Suomen pitäminen asuttuna oikeasti?

Muutama vuosi sitten Suomessa herättiin hälyttävään kehitykseen: tähän maahan ei synny enää vauvoja entiseen malliin.

Muutama vuosi sitten Suomessa herättiin hälyttävään kehitykseen: tähän maahan ei synny enää vauvoja entiseen malliin. Julkisuudessa naisia patistellaan vauvatalkoisiin ja mietitään perhevapaajärjestelmän uudistamista ja työelämän parempaa joustoa perhe-elämän tarpeisiin ratkaisuina ongelmaan.

Yksiselitteistä syytä syntyvyyden hiipumiselle ei ole pystytty osoittamaan, vaikka kaikenlaista on esitetty. Työssäkäyvänä perheenäitinä olen pohtinut paljon, miksi kaltaiseni naiset eivät saa lapsia.

Mikään esitetty syy ei ole oikein vakuuttanut. Onhan lapsia aiemminkin saatu varsin puutteellisen perhevapaajärjestelmän aikana, taloudellisessa epävarmuudessa, ydinsodan ja Neuvostoliiton pelossa, naisten kouluttautumisesta huolimatta ja niin edelleen.

Minulla on kolme lasta ja asuinkuntani Raahe on kasvukeskusten ulkopuolella oleva pieni seutukaupunki, jonka väestönkehitys taantuu myös vauvakadon vuoksi. Kuitenkin havaintoni Raahen seudulla asuvista on se, että kolmen lapsen perheet ovat ihan tavallisia, sitä isommatkin. Miten niin lapsia ei synny?

Edullisten asumiskustannusten ansiosta perheiden on mahdollista asua tilavasti ja pienen kunnan rauhallinen meno sopii hyvin lasten kasvattamiseen. Lapset voivat kasvettuaan liikkua ja harrastaa itsenäisesti. Tämä pätee varmasti todella moneen pieneen paikkakuntaan.

Toisaalta pääkaupunkiseudulla asuvilla on aivan toisenlainen todellisuus. Edes kahdelle lapselle sopivaa kotia on vaikea löytää tavallisen työssäkäyvän palkoilla. Harrastaminen on kallista ja liikkuminen työlästä ja ruuhkaista.

"Samaan aikaan keskittämisen kanssa syntyvien lasten määrä on vähentynyt."

Tämän vuosituhannen hallitukset ovat harjoittaneet erittäin keskittävää politiikkaa. Koulutuspaikat on keskitetty koko ajan suurempiin yksiköihin muutamaan kasvukeskukseen. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sivupisteet on lakkautettu pienemmiltä paikkakunnilta – tämän ovat Pohjois-Suomessa saaneet tuntea esimerkiksi Raahe, jolta Oulu vei laadukkaan Tekun ja Kajaani, jolta vietiin opettajankoulutus.

Muullakin tavalla keskittäminen näkyy. Edellisen hallituksen päivystysasetus imuroi erikoissairaanhoidon palvelut kasvukeskusten yliopistosairaaloihin, samoin varuskuntia ja muita valtiollisia työpaikkoja on karsittu raskaalla kädellä. Varsinkin koulutuspaikkojen keskittämisellä on ollut radikaali vaikutus pienten paikkakuntien väestörakenteeseen. Nuoret aikuiset muuttavat pakosta muualle koulutuksen perässä. Esimerkiksi Raahessa synnytysikäisten naisten määrä on pudonnut 27 prosenttia 2000-luvulla.

Voisiko näillä kahdella käyrällä olla yhteys? Samaan aikaan keskittämisen kanssa syntyvien lasten määrä on vähentynyt. Olisiko niin, että pienillä paikkakunnilla naiset synnyttävät edelleen ja perheet ovat suuria, mutta siellä ei vain enää ole riittävästi synnyttäjiä?

Synnytysikäiset asuvat nykyisin enimmäkseen Uudellamaalla sekä Pirkanmaalla, joka ovat Tilastokeskuksen mukaan ne ainoat kaksi maakuntaa Suomessa, joissa synnytysikäisten naisten määrä ei ole vähentynyt.

Ne ovat myös maakuntia, joiden korkeakoulut houkuttelevat opiskelemaan suuntaavia nuoria ja joissa on kallista asua ja kasvattaa perheitä, niinpä lapsia saadaan myöhemmin ja vähemmän. Työpaikkoja löytyisi kyllä kaikkialta Suomesta, esimerkiksi kotikunnastani, jossa on työvoimavajetta monilla aloilla.

Syntyvyyskäyrien kääntäminen on nähty yhtenä tärkeimmistä lähivuosien haasteista. Keinot vain tuntuvat puuttuvan. Miten olisi koko Suomen pitäminen asuttuna oikeasti? Tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että sekä toisen että korkea-asteen koulutuspaikkoja olisi kiireesti avattava uudelleen muuallekin kuin muutamiin kasvukeskuksiin, jotta nuorten aikuisten asettuminen sinne olisi mahdollista.

Sote-palveluiden keskittäminen tulisi niin ikään pysäyttää. Media myös osaltaan ruokkii ajastusta keskittämisen vääjäämättömyydestä, jolloin nuoret opetetaan ajattelemaan, että tulevaisuutta voi rakentaa ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Metropolioravanpyörä ja iso perhe eivät vain ole kovin todennäköinen yhtälö.

Paula Hyväri

kolmen lapsen äiti

Raahe

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.