Tilastokeskuksen tuoreet luvut suomalaisten syntyvyydestä ovat myönteinen uutinen. Suomessa syntyi viime vuonna 59 530 lasta, mikä on 801 pienokaista enemmän kuin vuonna 2007. Samalla Suomen niin sanottu kokonaishedelmällisyysluku nousi 1,85:een vuotta aiemmasta 1,83:sta. Luku tarkoittaa sitä, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi hedelmällisenä kautenaan, jos kyseisen vuoden synnytystahti pysyisi yllä.
Hedelmällisyysluku oli Suomessa alimmillaan 1970-luvun alussa, vain 1,5:ssä. Tuolloin lapsia kuitenkin syntyi vuodessa yhtä paljon kuin nyt, koska hedelmällisessä iässä oli paljon suurempi joukko naisia kuin nyt. Jos kokonaishedelmällisyys ei olisi noista vuosista noussut, Suomesta voisi puhua uhkaavasti hiipuvana kansakuntana. Nyt tilanne ei näytä niin pahalta.
Jotta uudet ikäluokat kuitenkin olisivat yhtä suuria kuin edelliset, hedelmällisyysluvun pitäisi nousta 2,1:een. Siitä ollaan vielä kaukana.
Tuoreen tilaston kiintoisimpiin kohtiin kuuluvat alueelliset erot: kokonaishedelmällisyyslukuja hinaavat meillä ylöspäin Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja ruotsinkielinen rannikko-Pohjanmaa sekä Lappi. Kaikkein korkein lukema, 2,38, mitattiin Pohjois-Pohjanmaalla. Viime syksynä julkistettu saksalaistutkimushan kertoi, että syntyvyys Pohjois-Suomessa on peräti Euroopan korkeinta.
Osaselityksenä viiden maakunnan muita korkeampiin lukuihin ovat alueilla toimivat herätysliikkeet, etenkin lestadiolaisuus. Kyse on todennäköisesti muistakin arvostuskysymyksistä - ja ehkä siitä, missä päin maata perheillä on varaa ostaa useamman lapsen vaatimia tilavampia asuntoja. Tähän viittaa ainakin Uudenmaan alhainen hedelmällisyyslukema 1,69.
Siihen, montako lasta perheet hankkivat, vaikuttaa myös yhteiskunnan yleinen suhtautuminen lapsiin ja lapsiperheisiin. Siis sellaiset kysymykset kuten oikeus hoitovapaisiin ja joustaviin työaikoihin, hoitopaikkojen saatavuus ja perhetukien suuruus. Näistä syistä Pohjoismaat ovat Ranskan ja katolisen Irlannin ohella niitä Euroopan maita, joissa lapsia syntyy eniten.
Asian toivoisi pysyvän poliittisten päättäjien mielessä myös kehnoina aikoina. Lapset tulevat kalliiksi vain lyhyellä tähtäimellä. Myöhemmin he pitävät maata pystyssä työllä ja veroilla. Suomi ei pärjää tulevaisuudessa ilman maahanmuuttajia, mutta aina helpompaa, jos mahdollisimman suuri osa uusista kansalaisista on täällä syntyneitä ja kasvaneita.
paakirjoitus@kaleva.fi