Pääkirjoitus

Syn­ty­vyy­den lasku on ongelma

Syntyneiden määrä on muutamassa vuodessa pudonnut Suomessa jyrkästi. Se tietää raskasta elatustaakkaa nykyisille lapsille ja nuorille. Vanhempien ratkaisut perustuvat moniin tekijöihin, eivät vain taloudelliseen pohdintaan.

Syntyvyys laski Suomessa vuonna 2015 jo viidettä vuotta peräkkäin, eikä vauhti ole aivan vähäinen. Toteutunut lapsiluku on nyt keskimäärin 1,65 naista kohden, kun se puoli vuosikymmentä sitten oli lähes 1,9.

Viime vuonna Suomessa syntyi 55 040 lasta, lähes 2 200 lasta vähemmän kuin edellisvuonna. Sitä ei selitä synnyttävien ikäluokkien kutistuminen, joka pitkällä jaksolla luonnollisesti näkyy Suomessa syntyneiden lasten määrässä. Syyt syntyvyyden viime aikojen notkahdukseen ovat muualla.

Kahdeksan naiskansanedustajaa kahdeksasta edustakuntapuolueesta otti STT:n jutussa (Kaleva 8.2.) kantaa syntyvyyden laskun syihin. Niissä painottuivat perheen ja työelämän yhdistämiseen liittyvät huolet sekä taloudelliset ongelmat.

Oppositiosta tuli odotetusti moitteita hallitukselle. Ärhäkkyyttä lievensi todennäköisesti se, että syntyvyys laski myös edellisen hallituskauden aikana. Silloin nykyiset oppositiopuolueet istuivat itse hallituksessa.

Syntyvyyden laskuista ja nousuista on tehty lukuisia analyysejä. Vuodesta 1980 alkaen piirretty käyrä riittää osoittamaan vakuuttavasti, että taloudelliset suhdanteet ja niiden vaikutukset perheiden elämään näkyvät lastenhankintapäätöksissä.

Tästä voi tehdä sen yksinkertaisen päätelmän, että syntyvyyden laskukierre ei katkea lähivuosinakaan, sillä tällä hetkellä on vaikea uskoa kansantalouden nopeaan paranemiseen.

Toisaalta perheiden talouteen tai työhön liittyvät huolet eivät ole ainoita tekijöitä, jotka vaikuttavat lapsilukuun. Tutkija Anneli Miettinen totesi viime syksynä Väestöliiton perhebarometrin julkistuksen yhteydessä, että muihin tekijöiden kuuluvat esimerkiksi sopivan kumppanin puute ja nuorten aikuisten kasvanut tarve elää ensin nuoruutta.

Miettisen mukaan muut mielenkiinnon kohteet sekä elämäntyylistä luopumisen pelko ovat viime vuosina nousseet sekä nuorilla naisilla että nuorilla miehillä aiempaa tärkeämmiksi syiksi siirtää vanhemmaksi tuloa.

Tästä muutoksesta on vaikeaa syyttää hallitusta, sen enempää nykyistä kuin edellisiäkään. Kyseessä on laajempi arvostusten muutos, jonka suunnan kääntäminen tuskin edes voi tapahtua kotimaisilla päätöksillä.

Esimerkiksi päätös olla hankkimatta lapsia johtuu ainakin osalla nuoria aikuisia erilaisista globaaleista uhkakuvista ja niistä nousevista elämäntaparatkaisuista.

Se, mitä Suomessa voidaan poliittisin päätöksin tehdä, kannattaa kuitenkin tehdä. Keskeistä on silti luoda yhteiskunnallinen ilmapiiri nykyistä lapsimyönteisemmäksi. Silloin puheena ovat myös kunnalliset lapsiin liittyvät päätökset, jopa kansalaisten yleiset asenteet.

Kansakunnan kannalta syntyvyyden lasku on ongelma. Tulevaisuudessa työssä käyvien veronmaksajien taakka on tämän hetken lapsimäärillä kova, jos palvelut halutaan pitää nykyisellään. Kipua lievittävä lääke tilanteeseen voi olla uusi nuori maahanmuuttajasukupolvi, mutta silloin edellytyksenä on, että he löytävät täältä työtä.