Synnytyksiä hoitavien sairaaloiden määrän arvioidaan tulevaisuudessa puolittuvan nykyisestä. Arvion taustalla ovat tulossa oleva uusi terveydenhoitolaki ja pula erikoislääkäreistä.
Pitkilläkin etäisyyksillä äitien on Suomen Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Risto Ihalaisen mukaan kuitenkin saatava hoitoa oikeaan aikaan ja kohtuullisen vaivattomasti.
Synnytyksiä hoitavia yksiköitä on vajaat 40 keskus- ja aluesairaaloissa. Ainoana terveyskeskuksena Kuusamossa on synnytysosasto. Sieltä synnyttäjät on kuitenkin jo pitempään ohjattu Ouluun työvoimapulan takia.
"Kun työtä tehdään kolmessa vuorossa, synnytyksiä on oltava riittävästi, että kädentaito säilyy. Keskittämisen myötä on olemassa parhaat mahdollisuudet valvoa lapsen ja äidin vointia. Keskittäminen vaatii neuvoloilta hyvää ennakointia niin, että riskitapaukset lähetetään hyvissä ajoin sairaalaan. Viimeinen raskauskuukausi vaatii hyvän ja kokeneen terveydenhoitajan."
Oulun yliopistollisen sairaalan synnytys- ja naistentautien klinikan ylilääkäri Juha Tapanainen arvioi, että jossain vaiheessa voidaan ehkä joutua lopettamaan synnytysten hoito Raahessa ja Oulaskankaan sairaalassa. Näin voi käydä, jos hoidon vähimmäiskriteerejä pohtineen työryhmän suositukset lastenlääkäripäivystyksestä tulevat voimaan.
Lapin äidit
ambulanssilla
Kuusamosta matkaa synnyttämään on yli 200 kilometriä ja Lapissa matka on pisimmillään 500 kilometriä. Lapissa pitkiin synnytysmatkoihin on jo totuttu. Ylilääkäri Pekka Kulju Lapin keskussairaalasta ei muistele kaiholla terveyskeskussynnytyksiä, mutta ei haluaisi enää kasvattaa etäisyysriskiäkään.
Lapsia syntyy vuosittain kymmenkunta matkan varrella. Keskimäärin nopeat matkasynnytykset ovat ongelmattomampia kuin muut. Etäisyydestä voi tulla kuitenkin suuri ongelma, jos raskauden aikana tapahtuu jotain, esimerkiksi istukka irtoaa.
Melkein kaikki äidit tulevat Rovaniemelle ambulanssilla. Kätilö on mukana silloin, kun lapsen arvellaan syntyvän matkan varrella.
Mitään päivystysjärjestelmää ei ole ja asia on Kuljun mukaan ongelmallinen varsinkin, kun hyvää hyvyyttään mukaan lähtevälle kätilölle maksettava korvaus on pieni.
Turvallisuuden kannalta tärkeää rutiinia ei välttämättä synny Kuljun mukaan suurissa sairaaloissa, sillä niissä tapahtumia lääkäriä ja kätilöä kohden voi olla vähemmän kuin pienemmässä sairaalassa.
"Mieluiten hoidan synnytyksiä sairaalassa, jossa synnytysten ja sen tavallisten komplikaatioiden hoito on rutiinia kaikilla siihen osallistuvilla. Tähän optimiin ei päästä, jos organisaatio on liian pieni tai liian iso."
Kuusamossa kätilöpäivystys jouduttiin lopettamaan työntekijäpulan takia elokuun alussa. Ylilääkäri Niilo Keränen lupaa silti, että hätätilanteessa ambulanssiin saadaan mukaan kätilö. Äidit osaavat yleensä lähteä ajoissa. Ohjeita he saavat neuvolasta ja Oulusta. Tarvittaessa tilanteen voi käydä tarkistuttamassa päivystyksessä.
Valtuuston tekemän linjauksen mukaan synnytystoimintaa jatketaan niin kauan kuin Kuusamossa syntyy vuodessa 170 lasta. Se on tähän mennessä täyttynyt. Keränen ei silti usko synnytysten enää jatkuvan.
"Kuusamoon ei koskaan saada tarvittavaa määrää gynekologeja ja kätilöitä, vaikka kaupunki panisi tähän kuinka paljon rahaa."