Yli kymmenen hengen porukka ryntäsi Kajaanissa lauantai-iltana pizza- ja kebabravintolaan panemaan paikat sileiksi ja hakkaamaan henkilökuntaa ja paria asiakasta. Heillä oli biljardikepit mukana. Uhrien mukaan he tulivat viereisestä baarista.
Mellastajat olivat kajaanilaisia nuoria miehiä, ja ainoa näkyvillä oleva motiivi on se, että pizzeria oli maahanmuuttajien pyörittämä. Aiemmin omistaja oli saanut erilaisia uhkauksia. Kerran ovessa roikkui hirtetty hamsteri ja omistajalle sanottiin, että hänelle käy vielä samoin.
Tällaisten uutisten kaltaisia ei soisi tulevan enää yhtäkään lisää. Rasistinen rikollisuus on ollut Kajaanissa oraalla jo jonkin aikaa; lauantai-iltana se ryöstäytyi kokonaan käsistä. Tapahtuma ei tullut mitenkään salamana kirkkaalta taivaalta: juuri Kajaanissa on eniten rasistisia rikoksia suhteessa ulkomaalaisten määrään. Korkealla näissä ikävissä tilastoissa on myös Oulu, ja ylipäätään koko Oulun lääni on tässä suhteessa synkintä aluetta Suomessa.
Näin ei saisi olla, ja tiedot antavat alueella vakavaa ajattelun aihetta. Kajaanin raukkamainen mellastus ja pahoinpitely näyttävät olevan vain jäävuoren huippu. Onko asioita katsottu liian kauan läpi sormien, onko poliisi ottanut aiemmat uhkailut kyllin vakavasti, antaako ympäröivä yhteisö näille rikollisille teoille jotain ymmärrystä? Ovatko kaikki osapuolet, maahanmuuttajat mukaan lukien, tehneet voitavansa tällaisten tapausten estämiseksi?
Joitakin vuosia sitten Joensuulla oli kyseenalainen maine Suomen ulkomaalaisvastaisimpana kaupunkina. Määrätietoinen puuttuminen ongelmiin kuitenkin on kohentanut tilannetta paljon. Kyse oli myös tietystä jengiytyneestä ikäluokasta, ja ydinjoukon hajoaminen rauhoitti oloja.
Kaupungin maineen pilaamiseen ei tarvita läheskään koko kaupunkia. Jos tekoihin ei puututa ajoissa, pienikin ryhmä voi saada aikaan paljon vahinkoa. Juuri tässä yleiset asenteet ovat tärkeitä.
On valitettavan tyypillistä, että rasistiset rikokset ovat suhteellisesti yleisimpiä alueilla, joissa maahanmuuttajia on vähiten. Oulunkin paljon puhuttu kansainvälistyminen ei paljon asukastilastoissa näy: monissa muissa suomalaiskaupungeissa ulkomaalaisten osuus on suurempi.
Maahanmuuttajat eivät ole syypäitä Suomen työttömyyteen tai sosiaalisiin ongelmiin. Rasistisiin rikoksiin puuttumiseen ei kuitenkaan tarvita mitään erityisiä perusteita sen enempää kuin puuttumiseen mihin tahansa rikollisuuteen: suomalaisessa yhteiskunnassa ei kenenkään pidä joutua kokemaan uhkailuja tai väkivaltaa.
paakirjoitus@kaleva.fi