Hallituksen työllisyystavoite epäonnistuu, elleivät investoinnit käynnisty. Työttömyys ei lisäänny, koska työvoimaa poistuu työmarkkinoilta.
Tuoreet suhdanne-ennusteet ovat Suomelle lohdullisia. Aktia Säästöpankin mukaan bruttokansantuote nousee tänä vuonna 2,6 prosenttia, Etla ennustaa 2,9 prosentin ja Palkansaajien tutkimuslaitos kolmen prosentin kasvua. Sen sijaan Suomen Pankki tiputti keskiviikkona omaa ennustettaan 2,6 prosenttiin.
Talouden kasvuluvut eivät poista Suomen vitsauksia eli rakenteellista työttömyyttä ja teollisuusinvestointien vähyyttä. Irtisanomisista huolimatta työttömyys ei ole noussut, vaan se on nyt vuoden takaisella tasolla eli yhdeksässä prosentissa. Tämä tosin johtuu siitä, että melkoinen osa työvoimasta on siirtynyt työmarkkinoiden ulkopuolelle. Eniten työvoiman ulkopuolisista ryhmistä on kasvanut omaa kotitalouttaan hoitavien naisten osuus. Myöskään eläkkeelle lähtöä ei ole jarruteltu.
Tilastokeskuksen mukaan työllisten määrä väheni helmikuussa vuoden takaisesta 12 000 henkeä, ja työllisyysaste laski puoli prosenttiyksikköä 65,6 prosenttiin. Armottomat luvut paljastavat, että punamultahallituksen työllisyystavoite - 100 000 uutta työpaikkaa - karkaa käsistä yhä pahemmin. Työllisyysastekin jää kauas tavoitellusta 75 prosentista. Arvioiden mukaan tänä vuonna uusia työpaikkoja syntyy vajaat 10 000, ensi vuonna alle 20 000. Vuonna 2006 pitäisi kuroa umpeen 70 000 paikan vaje. Voi ennustaa, ettei se onnistu.
Hallitus ei ole kyllin tarmokkaasti alkanut vähentää työttömyyttä, vaan on nostanut kädet pystyyn jo etukäteen. Yritys- ja pääomaverolinjaukset taas ovat säikäyttäneet yrittäjiä niin, että investointeja valuu ulos Suomesta. Kannattavaakin tuotantoa on siirretty Suomesta Kiinaan, Viroon ja Italiaan, lähelle markkinoita.
Palkkaverotuksen keventäminen on Etlan toimitusjohtajan Pentti Vartian mielestä edelleen paras keino vauhdittaa talouskasvua ja parantaa työllisyyttä. Se elvyttäisi sekä kulutuskysyntää että investointeja. Etla esittääkin selkeää ja pitkäjänteistä useampivuotista ohjelmaa verotuksen alentamiseksi. Vartia ei enää puhu tasaveron puolesta kuten vielä viime kesänä, mutta vaatii tuloveroasteikkojen alentamista ja korkeimpien marginaaliveroasteiden pudottamista 50 prosenttiin.
Samalla veronkevennyslinjalla on myös TT:n toimitusjohtajaksi valittu Leif Fagernäs, Elinkeinoelämän keskusliiton tuleva vetäjä. Hän sanoi STT:n haastattelussa, että jos Suomi aikoo yhtä aikaa parantaa kilpailukykyä ja lisätä ostovoimaa, se ei onnistu ilman veronkevennyksiä.
Monet tutkimukset ovat luokitelleet Suomen maailman kilpailukykyisimpien maiden joukkoon. Itsetyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole aihetta. Tärkeimmän viiteryhmän eli EU-alueen talous on jähmettynyt niin, ettei siitä ole Suomen talouden vauhdittajaksi. Ilman rakenteiden uusimista EU ei kykene rakentamaan itsestään maailman kilpailukykyisintä kansantaloutta. Sen sijaan Yhdysvaltain ja Aasian talouksien toipuminen vauhdittavat Euroopan ja Suomenkin talouskasvua.
Fagernäs varoittaa Suomea eristäytymisestä ja huomauttaa, että kilpailu on jo täällä. Se koskee myös palveluja ja työmarkkinoita, halusimme sitä tai emme. Fagernäs kaipaakin kiihkotonta keskustelua muutospaineista. Pienen maan on sopeuduttava, sillä työpaikat ja tuotanto liikkuvat entistä enemmän.
Kun Euroopan unioni laajentuu, Virosta tulee osa kotimarkkina-aluetta. Tämä merkitsee paineita Suomen verotukseen ja palveluihin. Niiden on oltava kilpailukykyisiä, sillä kansalaiset voivat vaivatta ostaa palveluita Virosta ja yritykset voivat siirtää toimintaansa Viroon ja muihin verotuksellisesti edullisiin maihin.