Oulussa on laitettu paljon paukkuja it-alan irtisanottujen työllistämiseen. Samalla pitkäaikaistyöttömien ahdinko on jäänyt vähemmälle huomiolle. Työllistämistoimien kohteena olevia ihmisiä ei saa tukiprosesseissa jauhaa kahden kerroksen väeksi.
Tällä viikolla julkistetut työttömyystilastot kertovat karua kieltään Suomen taloudellisesta tilanteesta. Työttömiä oli kesäkuussa kaikkiaan 280 000 eli 22 000 enemmän kuin vuosi sitten. Oulun työttömyysaste on noussut 19 prosenttiin. Oulussa hätyytellään siten jo 1990-luvun työttömyyslukuja
Tilanne on murheellinen, eikä valoa tunnelin päässä juuri näy. Todellisuus on vielä tilastojakin karumpi, sillä suurten ikäluokkien eläköityminen on hillinnyt työttömyysasteen nousua. Samalla julkisen sektorin työpaikkoja on pidetty yllä velkarahan turvin.
Tilanteen kurjuudesta kertoo myös se, että te-toimistojen työllisyysmäärärahat ovat huvenneet koko maassa.
Rahaa työllistämistoimiin on kaivettava pikimmiten lisää. Lisämäärärahoilla ei ratkaista perusongelmaa, mutta tekohengityksellä voidaan saada lupaavia hankkeita ja prosesseja käyntiin.
Pitkäaikaistyöttömiä on jo yli 100 000. Määrä on kasvanut vuodessa parillakymmenellä prosentilla. Kortistossa on näin ollen enemmän pitkäaikaistyöttömiä kuin kertaakaan vuoden 1998 jälkeen. Pohjois-Pohjanmaalla oli kesäkuun lopussa yli 8 000 pitkäaikaistyötöntä.
Oulussa on laitettu viime vuosina paljon paukkuja it-alan irtisanottujen työllistämiseen. Laajoja irtisanomisia taivasteltaessa pitkään työttömänä olleiden ahdinko on jäänyt vähemmälle huomiolle.
Viisikymppisen, vuosia työttömänä olleen, on monin verroin vaikeampi löytää työtä kuin kolmi–nelikymppisen korkeakoulutetun teknologiaosaajan. Työllistämistoimien kohteena olevat ihmiset eivät saa tukiprosesseissa jakautua kahden kerroksen väeksi.
Pitkäaikaistyöttömien työkyvyn ylläpitäminen on yhteiskunnalle valtava haaste. Laajamittaisiin työvoiman menetyksiin ei ole varaa etenkään taantumassa.
Taloustilanteen aikanaan kääntyessä kasvupotentiaali on sitä pienempi, mitä suurempi osa työvoimasta on ajautunut pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Vaikka tilanne näyttää lohduttomalla, kelkan kääntämiseen on pyrittävä kaikin keinoin. Suunnanmuutos edellyttää teollisen toiminnan elpymistä. Vienti on saatava jälleen vetämään. Pieniä paikallisia valonpilkahduksia on onneksi havaittavissa: Pohjois-Pohjanmaalla on haettu ahkerasti yritystukia, mikä kertoo yritysten kasvuhaluista.
Hallituksen on edettävä talouspolitiikassaan niin sanotusti työllisyysvaikutukset edellä.
Hallitusohjelman lupaukset työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamisesta on laitettava täytäntöön, ja kärkihankepuheista on siirryttävä nopeasti tekoihin.
Te-toimistot ovat etsineet lääkkeitä massatyöttömyyteen yritysvierailuista. Toimistojen virkailijat aikovat tehdä kaikkiaan 20 000 yritysvierailua tämän vuoden aikana. Vierailujen tavoitteena on kaivaa yritysten piilotyöpaikat esiin.
Ajatus on kannatettava, mutta kovin suuria toiveita sen tehosta ei kannata elätellä.
Työpaikkoja ei voi luoda tyhjästä, eikä talouden suuntaa käännetä laatikkoleikeillä.