Ympäristöä koskevia uutisia koskee sama piirre kuin muitakin uutisia. Näkyvyyttä saavat herkimmin kielteiset asiat: jutut onnettomuuksista, uhkista ja vahingoista.
Ympäristöuutisten kärkiteema on jo vuosia ollut ilmastonmuutos. Asian merkitystä on vaikea liioitella. Kasvihuonekaasujen torjunta vain on edennyt tuskastuttavan hitaasti. Samalla sijaa on saanut ajattelutapa, että taistelu ympäristön puolesta on tuomittu hävityksi.
Näin synkkä ei tilanne kuitenkaan ole. Suomessa ja lähialueilla on viime ajoilta pari erinomaista esimerkkiä siitä, miten poliittisin päätöksin ja yhteistyöllä luontoa voidaan suojella ja ympäristön tilaa kohentaa. Yksi esimerkki tulee Suomenlahden pohjukasta Pietarista, toinen Suomen metsistä.
Kun Pietarin jätevesien käsittely oli vielä runsaat puolenkymmentä vuotta sitten täysin hunningolla ja Suomenlahteen lorisi valtava määrä saastaa ja ravinteita, uusien puhdistamojen valmistuttua tilanne on nyt olennaisesti kohentunut. Enää vain pieni osa kaupungin jätevedestä päätyy puhdistamattomana mereen.
Muutoksen pitäisi jo lähivuosia näkyä leväkukintojen vähenemisenä ja veden kirkastumisena Suomenlahdella.
Keskeistä oli, että venäläisten ajattelutapa ja tietämys ravinteiden vaikutuksesta meriveden laatuun muuttuivat. Tietämyksen levityksessä suomalaisilla oli tärkeä osa.
Suomi myös tuki rahallisesti puhdistamojen rakentamista. Suurvallan tukeminen nähtiin outona, mutta se vauhditti Venäjän omaa päätöksentekoa - lopulta myös suomalaisten eduksi.
Toinen hyvä uutinen liittyy raskasmetalleihin ja Lapin metsiin. Metsäntutkimuslaitoksen tuoreen julkaisun mukaan lyijylaskelma kutistui Suomen metsissä vuosijaksolla 1985-2005 viidennekseen. Syy on yksiselitteinen: poliittinen päätös siirtyä maassa lyijyttömän bensiinin käyttöön.
Hyviä ympäristöuutisia on Suomesta ja maailma monia muitakin. Suomen luonnonsuojelun menestystarinoihin kuuluu esimerkiksi sukupuuton partaalla olleen merikotkan pelastaminen muutamassa vuosikymmenessä vahvaksi kannaksi. Tämän vuoden pesimistulos on toiseksi paras ajalta, jolloin tilastoja on koottu.
Yksittäiset ympäristöä koskevat myönteiset uutiset eivät vielä merkitse sitä kuuluisaa maailman pelastumista. Silti nuo uutiset ovat kaikkea muuta kuin merkityksettömiä. Nehän luovat uskoa kielteisen kehityksen kääntämiseen. Tätä uskonvahvistusta tarvitsevat niin kansalaiset kuin poliitikotkin.
Kansalaisten kannattaa huomata se, ettei vastuuta voi kaataa vain poliitikkojen niskaan. Se kuluneisuuteen asti toistettu ajatus siitä, että jokainen voi vaikuttaa valinnoillaan ympäristön tilaan, on totista totta.
Taistelua ilmastonmuutosta vastaan ei silti voiteta vain kansalaisten valintojen perusteella. Myös poliitikkojen on tehtävä osansa. Joskus keinot voivat olla kirpeitä. Mutta Pietarin ja Lapin metsien esimerkit kertovat myös sen, ettei pyrkimys parempaan ympäristöön aina pakota luopumaan mistään mukavuudesta tai nautinnosta.