Hallitusohjelman mukaan säästölinjaan ei ole tarvetta, mikäli työllisyys saadaan nousemaan. Talousennusteiden mukaan maailmantalouden kasvu alkaa hidastua. Se tuo haasteita työllisyystavoitteille.
Synkät sävyt kansainvälisessä talouskehityksessä hidastavat Suomen talouskasvua ja haastavat samalla Antti Rinteen (sd.) johtaman hallituksen kunnianhimoiset työllisyystavoitteet.
Suomen Pankin äsken julkistaman ennusteen mukaan talous kasvaa tänä vuonna 1,6 prosenttia, mutta siitä edespäin talous hiljenee usean vuoden ajaksi.
Rinteen hallitus joutuu käyttämään kaikki keinonsa – työnhakijoiden kannalta myös ne ikävät – päästäkseen lupaamaansa 75 prosentin työllisyystavoitteeseen.
Talouden hiipuminen voisi olla astetta nopeampaa, ellei suomalaisten vientiyritysten hyvänä pysynyt kustannuskilpailukyky pitäisi yllä viennin kasvua.
Todennäköisesti tahti myös säilyy, sillä Euroopan keskuspankki on päättänyt pitää ohjauskorot ennallaan ainakin ensi vuoden puoliväliin saakka.
Edulliset rahoitusolot tasoittavat vientimahdollisuuksia. Lähes koroton yrityslainoitus lisää investointeja koneisiin ja tuotantovälineisiin, joita meikäläinen vientiteollisuus pääosin tuottaa. Mutta varsinkin Saksan investointihalukkuuden heikkeneminen näkyisi Suomessa heti.
Viennin tulevaisuuden näkymiin vaikuttaa ratkaisevasti, kuinka epävakaaksi esimerkiksi Yhdysvaltain ja Kiinan keskinäisten välien annetaan kehittyä. Mahdollinen kauppasota tullimuureineen söisi isoin haukkauksin Suomen vientimahdollisuuksia.
Suomen Pankin suhdanne-ennuste on hankala paperi hallituksen työllistämishankkeille. Suomesta pitäisi löytyä työtä arviolta 60 000–75 000 tekijälle, jotta saavutetaan hallitusohjelmassa tavoiteltu työllisyystaso ja vältetään menoleikkaukset.
Tähän saakka työllisyyden paraneminen ja sovitut palkankorotukset ovat kasvattaneet kotitalouksien ostovoimaa. Mutta ennusteen mukaan viime vuosien kasvun moottori, asuntorakentaminen, hidastuu. Se on omiaan jarruttamaan kotimaisia tuotannollisia investointeja.
Toisaalta työikäisen väestön väheneminen hidastaa työllisyyden ja samalla talouden kasvua. Ammattityövoimaa pitäisi tuoda ulkomailta.
Tästä saattaa seurata, että yleinen epävarmuus talouskehityksestä hillitsee myös kotitalouksien kuluttamista.
Talouskasvun hidastuminen tarkoittaa, että vahvin työllisyyden kasvuvaihe on ohitse eikä työpaikkoja synny markkinoiden omalla painolla.
Hallitus joutuu visaisen pulman eteen etsiessään ratkaisuja rakenteellisiin työllistymisen esteisiin.
Työmarkkinajärjestöt kokoontuvat tällä viikolla etsimään hallituksen pyytämiä työllistämiskeinoja. Esille tulee ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistaminen eli asteittainen porrastus, mutta myös paikallisen sopimisten lisäämisestä keskustellaan.
Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma on todellinen ja tarvitsee koulutuksen suuntaamista. Oulussakin on paljon teknologia-alan työpaikkoja avoinna, mutta työpaikkaan ei saada vaaditulla tavalla koulutettua työvoimaa.