Kaupan alalla käy Suomessa rytinä. Runsas vuosi sitten vararikkoon ajautui Anttila. Nyt konkurssiin haetaan vaatetusliike Seppälää. Yli puolentoista vuosisadan ikäinen Stockmann kamppailee syvissä vaikeuksissa.
Isojen otsikoiden takana on kuitenkin edennyt kehitys, joka ei ole noussut yhtä dramaattisesti julkisuuteen: kaupan myllerryksessä erityisen kovassa pinteessä ovat pienet toimijat (Kaleva 24.8.).
Kaupan liiton mukaan kaupoista on tämän vuoden alusta lukien hävinnyt jo 6 500 työpaikkaa. Luku on nousevan suhdanteen aikana hätkähdyttävä – ja kaikkein kovin kato on koettu pienissä yrityksissä.
Entisenlaista kaupankäyntiä ovat ravistelleet etenkin nettikaupan yleistyminen ja kansainvälisten ketjujen rantautuminen Suomeen muun muassa kodinkone- ja vaatekauppaan. Lisäongelmia ainakin osalle pikkuliikkeistä on tuonut myös aukiolouudistus, jota perusteltiin muun muassa työpaikkojen lisääntymisellä.
Eikä valoa ole juuri näkyvissä ainakaan lähitulevaisuudessa, vaikka vahva taloussuhdanne jatkuisikin. Päinvastoin Kaupan liitto arvioi, että vähittäiskauppa on todennäköisesti nyt kasvuhuipussaan.
Pienten kauppojen ahdinko syvenee aikana, jolloin lähipalvelujen ja vaikkapa lähiruoan merkitystä korostetaan ainakin puheissa. Käytännön valinnoissa iso joukko kuluttajia ei kuitenkaan näe pientä kauniina vaan kalliina.
Televisio, tietokone tai tekstiili haetaan suuresta ketjuliikkeestä tai hypermarketista taikka tilataan netistä, kun on kokeiltu tuotetta palvelua tarjoavassa myymälässä.
Niin sanottuja kivijalkakauppoja ei auta, vaikka niitä pidetään herttaisina. Myötämieli ilman ostopäätöksiä ei tuo vielä senttiäkään liikevaihtoa.
Pienet yksiköt eivät pysty hintakilpailuun suuria yksiköitä tai nettiä vastaan tulevaisuudessakaan. Niiden on löydettävä selviämiskeinonsa muualta. Keskeisiä tapoja ovat epäilemättä juuri ne, jotka kaupan alan edustajatkin Kalevassa totesivat: erikoistuminen ja palvelu. Kun palvelu on asiantuntevaa ja ystävällistä, moni on valmis maksamaan tuotteesta hieman enemmän.
Tällä hetkellä Suomessa nousee kuitenkin kuluttajapolvi, jolle kotimaassa toimivat isotkaan yksiköt eivät enää riitä. Hankinnat ulkomaisista verkkokaupoista yleistyvät vauhdilla. Viime vuonna suomalaiset ostivat ulkomaisista nettikaupoista tuotteita jo parilla miljardilla eurolla.
Jotta pienet kaupat voisivat nähdä tulevaisuudessa valoa, tämä uusi kuluttajapolvi pitäisi saada astumaan myös pienemmän kaupan ovesta sisään. Se ei ole yksinkertainen tehtävä.
Pelastus voisi tulla yleisemmästä ajattelutavan muutoksesta, siitä että lähellä olevia palveluja aletaan arvostaa myös käytännössä eikä vain puheissa.
Tätä kehitystä kannattaa toivoa yrittäjien ahdingon helpottamiseksi mutta myös kuntien ja kaupunkien keskustojen elävänä pysymiseksi. Pienten liikkeiden kato näkyy katukuvassa jo nyt karusti esimerkiksi Oulussa.