Ii Loppukesän rajut myrskyt Asta, Veera, Lahja ja Sylvi ukkosineen, trombeineen ja syöksyvirtauksineen jättivät Suomen metsiin jälkensä, joita korjataan vielä pitkään.
Koko maassa kesän myrskyissä on arvioitu kaatuneen 3-4 miljoonaa kuutiota puuta. Kaikki tuhot tuskin ovat vielä paljastuneet.
Pohjois-Pohjanmaalla puuta kaatui metsäkeskuksen tuoreiden selvitysten mukaan arviolta ainakin 100 000 kuutiota eli noin kolmen miljoonan euron edestä. Suurin osa kellahti Sylvi-myrskyn aikana 8. elokuuta.
Pohjoisessa myrskyt runtelivat pahiten Kainuun ja Kalajokilaakson metsiä. Reisjärvellä metsää arvioidaan kaatuneen jopa yli 50 000 kuutiota.
Myrskytuhoja syntyi myös Pudasjärvellä, Kuusamossa, Taivalkoskella, Pyhäjärvellä, Haapavedellä, Iissä, Oulun itäosassa ja Siikalatvan länsiosassa. Metsää on myrskytuhojen vuoksi raivattava ja uudistettava satoja hehtaareja.
Esimerkiksi Keski-Suomessa nurin arvioidaan menneen yli miljoona mottia puuta. Varsinkin Asta riepotteli pahoin myös Etelä- ja Kaakkois-Suomea sekä Etelä-Savoa.
MTK:n laskelmien mukaan ainakin 2,2 miljoonaa kuutiota puuta kaatui yksityismetsissä. Pohjois-Pohjanmaalla lähes kaksi kolmasosaa metsistä on yksityisessä omistuksessa.
Metsäkeskuksen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla kaadetaan puuta vuosittain 4-5 miljoonaa kuutiota. Puunmyyntituloja kertyy keskimäärin sata miljoonaa euroa vuodessa.
"Siihen nähden selvisimme nyt verrattain vähällä. Paikallisesti ja yksittäisille metsänomistajille menetykset voivat silti olla melkoiset", Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen johtaja Niilo Piisilä muistutti tarkastellessaan myrskyjen jälkiä Iin Kuivaniemen metsissä.
Aineellisten vahinkojen ohella monta metsänomistajaa kolhi pahasti se, että jopa vuosikymmenten metsänhoitotyö valui kerralla hukkaan.
Myrskypuiden korjuu metsistä on onneksi lähtenyt vauhtiin, ja metsäteollisuus tarvitsee puuta. Puukauppa on vilkastunut, mutta kaatojen keruu ottaa väkisinkin aikansa.
Metsäteollisuus arvioi, että puolet elokuun kaupasta oli myrskypuita. Normaalia kalliimpi korjuu alentaa niistä maksettavaa kantohintaa.
Kiirettä kuitenkin pitää, sillä kuusi- ja mäntytukit alkavat sinistyä nopeasti. Juuriyhteyden maahan säilyttäneet puut sentään sinnittelevät elävinä ja kestävät kelpoina pidempään. Välitöntä hyönteistuhojen leviämisvaaraa ei tähän aikaan vuodesta enää ole.
Tukkipuuta menee hukkaan vähiten, jos puut ovat kellahtaneet siististi juurineen. Osa on kuitenkin katkeillut tai pirstoutunut. Pohjois-Pohjanmaallakin myrskypuiden joukkoon mahtuu sekä tukki- että kuitupuuta.
Iin Kuivaniemen Hyryn kylän metsissä Kuivasjoen pohjoispuolella Stora Enso Metso on sopinut myrskypuukaupoista jo 12 metsänomistajan kanssa. Suurin osa puista täyttää teollisuuden laatuvaatimukset. Hukkapuuta ja kantoja jää vähän.
Noin 40 hehtaarin alueelta arvioidaan korjattavan noin 6 000-7 000 kuutiota kuusta, mäntyä ja koivua. Suurin osa päätyy Kemin Veitsiluodon tehtaalle ja loput Ouluun. Töitä paiskittaneen kolmella koneella noin 1,5 kuukautta.
"Kunhan tie varmasti kestää, niin puuta aletaan ajaa tehtaille tukka putkella. Talveksikin saattaa jäädä korjattavaa, mutta suurin osa ehditään kuljettaa pois syksyn aikana", hankintaesimies Tapani Vainionpää Stora Enson Oulu toimistosta summasi.
Metsäkeskuksen kehittämisasiantuntija Risto Mulari muistutti, että myrskytuhopuiden korjuu on vaarallista työtä, joka hoituu parhaiten hakkuukoneella.
www.kaleva.fi