Oulu Helsingin olympialaisten suorasanaisin suomalaisvoittaja oli Sylvi Saimo. Värikäs ja voimakas Karjalan evakko meloi kultamitalinsa lisäksi reittiä auki suomalaiselle naisurheilulle, jota ei vuoden 1952 kisojen aikaan kovin paljon arvostettu.
Saimon kulta melonnan K1-sarjan 500 metrillä oli Suomen ensimmäinen, ja vuoteen 1996 saakka ainoa suomalaisen naisurheilijan voitto kesäolympialaisissa. Vasta Atlantassa seuraan liittyi keihäänheittäjä Heli Rantanen.
Kultamitalia tärkeämpi Saimolle oli se, että taakse (pronssille) jäi neuvostoliittolainen Nina Savina. Voiton hetkellä Saimo tunsi maksaneensa henkilökohtaisella tasolla kalavelat itänaapurille, joka oli määritellyt valtakunnan rajat uudestaan sotimalla.
"Revanssihenki oli kova. Karjalasta potkut saaneella ja kahdet sodat hävinneellä naisella. Kuka voisi sen voitontunteen selittää", on Sylvi Saimo sanonut.
Evakkoon
Sortavalasta
Saimo joutui evakkotaipaleelle Sortavalasta, Kuokkaniemen kylästä. Kanoottiin hän tutustui ensimmäisen kerran vasta 32-vuotiaana, mutta luonnonlahjakkuus raivasi vain parin vuoden harjoittelun jälkeen tiensä Lontoon vuoden 1948 olympialaisiin. Sijoitus K-ykkösten 500 metrillä oli kuudes.
Lontoon ja Helsingin kisojen välisen olympiadin Sylvi Saimo teki kovaa työtä maatilallaan ja harjoitteli yksinään minkä ennätti. Naisurheilijana hän tunsi jääneensä ilman tukea ja mahdollisuuksia, ja vähältä piti ettei Saimo kiukustuneena lopettanut melomista kokonaan.
Vuonna 1950 Saimo näytti jälleen kyntensa lyömällä Lontoossa kultaa voittaneen Karen Hoffin ennätyksen ja "urheiluherrat" kiinnostuivat hänestä.
"Herroja pyöri ympärillä kuin ampiaisia. Tarjosivat paikkaa MM-kisoihin, mutta minä käänsin kanootin takaisin järvelle ja ajattelin, että lähettäkää enemmän miehiä", Sylvi Saimo on kertonut silloisista tunnelmistaan. Hänet saatiin kuitenkin houkuteltua MM-kisoihin ja tuomisina oli K-ykkösten kultamitali.
Saimo lopetti uransa huipulla. Helsingin kultamitalin jälkeen hän ei enää harjoitellut säännöllisesti, mutta oli vanhasta muistista joitakin vuosia mukana kisoissa ja edustusjoukkueissakin.
Vuonna 1966 Sylvi Saimo valittiin eduskuntaan ja hän toimi keskustapuolueen kansanedustajana kaikkiaan kolme kautta vuoteen 1979.
Lähde: teokset Kilpakenttien Sankarit ja Urheilumme Kasvot.