Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) selvittää huhtikuun loppuun mennessä Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) jäsenyyden edut ja haitat. Selvityksen pohjalta edustajisto päättää mahdollisesta ylioppilaskuntien liitosta eroamisesta. Selvitysaloitteen teki edustajiston jäsen Juuso Heinilä. Aloitetta kannattivat sekä ylioppilaskunnan hallitus että edustajisto.
Heinilän mielestä SYL:sta saatavat edut eivät ole suhteessa jäsenmaksuun. Jäsenmaksu on tänä vuonna neljä euroa opiskelijaa kohti. Ylioppilaskunnan luottamushenkilöt käyttävät myös runsaasti aikaa vaikuttaessaan asioihin SYL:n kautta. Vastineeksi ylioppilaskunnat saavat koulutusta ja edunvalvontaa. Oululaisten näkemys edunvalvonnasta eroaa kuitenkin SYL:n näkemyksistä.
"Meitä kiinnostaa esimerkiksi kansainvälisessä toiminnassa asioiden vaikutukset opiskelijaan. SYL:ssa vähintään yhtä tärkeällä sijalla ovat esimerkiksi vähemmistöjen asema tai maahanmuuttajakysymykset. Nämä kysymykset ovat tärkeitä, mutta ne eivät paranna opiskelijan asemaa", sanoo Juuso Heinilä.
SYL ei ole paha peikko
"SYL:n toiminnasta on marmatettu aiemminkin, mutta nyt selvitetään vaihtoehdot jäsenyydelle", kertoo Heinilä. Myös ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Teemu Haapalan mukaan liittoon ollaan oltu kyllästyneitä jo pidempään. Haapalan mukaan "periferiayliopistoissa" on noussut keskustelua SYL:sta ja sen pääkaupunkiseutukeskeisestä toiminnasta. Kumpikaan ei ole kuullut, että vastaavanlaisia selvityksiä olisi vireillä Suomen muissa ylioppilaskunnissa. Molemmat kritisoivat myös SYL:n kannanottoja kaikkien opiskelijoiden nimissä, vaikka ylioppilaskunnista löytyy mielipiteitä laidasta laitaan.
"SYL on saanut aikaan paljon hyvää, esimerkiksi lisää opintotukikuukausia tekniikan opiskelijoille. Se myös ajaa opiskelijoiden asioita poliitikkoihin päin", sanoo Haapala. Hänen mielestään liitto voisi kuitenkin tehostaa toimintaansa ja keskittyä enemmän opiskelijan edun ajamiseen sosiaali- ja koulutuspoliittisissa asioissa.
Opiskelijalle eroaminen ei näkyisi Heinilän mukaan jäsenmaksun alenemisen lisäksi mitenkään.
Kritiikkiä aika ajoin
SYL:n hallituksen puheenjohtaja Tommi Laitio ei ole kovin huolestunut oululaisten suunnitelmista.
"Kritiikkiä tulee aika ajoin, mutta en ole kuullut, että missään harkittaisiin SYL:sta eroamista. Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta oli 1980-luvulla yhden vuoden erossa." Yleisimmin jäseniä hiertää Laition mukaan SYL:n kansalaisjärjestörooli.
Laition mukaan ylioppilaskuntien liitto on vaikutusvaltaisessa asemassa ja sen asiantuntemukseen luotetaan.
"SYL pystyy ajamaan oululaisten etua eduskunnan suuntaan. Meillä on edustus myös opetusministeriön työryhmissä. Ministeriöt pyytävät SYL:lta lausuntoja opiskelua koskevissa asioissa. Miten oululaisten opiskelijoiden äänen kuuluminen turvattaisiin jatkossa?"
"Liittokokouksessa päätetään toiminnan suuntaviivoista. Liiton hallituksen tehtävänä on edistää tavoitteiden toteutumista", kommentoi Laitio Haapalan ja Heinilän kritiikkiä kaikkien suulla puhumisesta.
Laition mielestä SYL:n viimeisiä linjauksia ei voida syyttää helsinkikeskeisyydestä. Niiden mukaan opiskelupaikkoja voitaisiin siirtää Helsingistä muualle maahan ja asumislisää on korotettava kaikille tasapuolisesti eikä vain pääkaupunkiseudulla asuville.
Laitio muistuttaa, että SYL maksaa myös matkakorvauksia liiton tilaisuuksiin muualta maasta saapuville, jotta kaikki voisivat osallistua toimintaan. Liiton hallituksessa on myös joka ylioppilaskunnalle "kummi", joka pitää näihin yhteyttä ja varmistaa äänen kuuluvuuden hallitukseen päin.
Laitio ja SYL:n pääsihteeri ovat lähiaikoina tulossa Ouluun keskustelemaan tilanteesta.