Syl­jes­ke­ly on opittu tapa

Syljeskelyä on yleensä pidetty pahana tapana. Erityisesti nuorisoporukoiden syljeskely julkisilla paikoilla kuten bussipysäkeillä tai koulujen pihoilla saattaa herättää paheksuntaa. Syljeskelyssä kyse onkin vain opitusta tavasta, ei lääketieteellisistä syistä.

Kaduille syljeskely puhuttaa säännöllisesti.
Kaduille syljeskely puhuttaa säännöllisesti.
Kuva: Kontiainen Jarmo

Syljeskelyä on yleensä pidetty pahana tapana. Erityisesti nuorisoporukoiden syljeskely julkisilla paikoilla kuten bussipysäkeillä tai koulujen pihoilla saattaa herättää paheksuntaa. Syljeskelyssä kyse onkin vain opitusta tavasta, ei lääketieteellisistä syistä.

"Ei syljeneritys yhtäkkiä kiihdy teini-iässä, kyllä kyse on kulttuuriin ja tapoihin liittyvästä asiasta", Oulun yliopiston hammaslääketieteen professori Leo Tjäderhane kertoo.

Tjäderhanen mukaan aikuinen ihminen erittää päivässä sylkeä noin puolesta litrasta litraan.

"Eli jopa tuommoinen maitopurkillinen on ihan normaali määrä."

Syljeneritystä kiihdyttää limakalvojen ärsyttäminen.

"Esimerkiksi kun käy hammaslääkärissä ja hammaslääkäri laittaa sormen potilaan suuhun, niin syljeneritys kiihtyy."

Yleisimmin syljeneritystä kiihdyttää ruoka.

"Suuret sylkirauhaset varastoivat sylkeä. Kun ihminen näkee tai haistaa ruokaa tai vaikka pureskelee purkkaa, niin isot sylkirauhaset alkavat tyhjentyä, ja niin kuin on sanontakin tulee vesi kielelle", selostaa Tjäderhane.

Häiritseekö syljeskely yleisillä paikoilla? Lue huomisen Kalevasta, mitä mieltä nuoret syljeskelystä!

Ilmoita asiavirheestä