Syksyn vä­ri­lois­to pois pi­hoil­ta

Ranta-Kastellissa asuvien Margit Mikkilän ja Esko Ruotsalaisen perheessä syksyn haravointipäivä on tänään lauantaina.

Ei rakkoja. Haravoidessa tulee helposti rakkoja, mutta Jaana Joki-talon käsissä niitä ei monta ole. Kunnolliset hanskat antavat suojan.
Ei rakkoja. Haravoidessa tulee helposti rakkoja, mutta Jaana Joki-talon käsissä niitä ei monta ole. Kunnolliset hanskat antavat suojan.

Ranta-Kastellissa asuvien Margit Mikkilän ja Esko Ruotsalaisen perheessä syksyn haravointipäivä on tänään lauantaina. Pihatyöt tehdään vanhempien kesken, sillä perheen teini-ikäiset lapset eivät pihatöihin enää osallistu.

"Heitä ei pihatöiden tekeminen kiinnosta, eikä heitä siihen tarvitse pakottaakaan, koska pihamme on suhteellisen pieni, joten se hoituu pienemmälläkin porukalla", Mikkilä kertoo.

Haravointiapua Margit ja Esko saavat kuitenkin kyläilemään tulevalta ystävältään, Päivi Vuoriarolta. "Hän ei ollenkaan laittanut vastaan kuulleessaan, että sovittuna vierailupäivänä meillä myös vieraat joutuvat osallistumaan haravointitalkoisiin."

Pohjois-Pohjanmaan Marttojen toiminnanjohtaja Maarit Nissi sanoo, että varsinkin murrosikäisten houkutteleminen pihatöihin on joskus hankalaa.

"Pienet lapset saa mukaan sillä, että heillä on käytössä omat työvälineet, kuten pienet kärryt, joilla he voivat kuljettaa lehtiä omaan kasaan. Isommille lapsille kannattaa puhua kauniisti ja vedota siihen, että keväällä pihalla on mukavampi olla kun syystyöt ovat tehty", Nissi kertoo.

Pihatöihin houkuttelussa Nissi ei kuitenkaan suosittele lahjontaa, sillä hänen mielestään jokaisen perheenjäsenen on hoidettava oma osuutensa kotitöistä, ilman erityistä korvausta. "Toki nämä työt voi sisältyä vaikkapa viikko- tai kuukausirahaan."



Haravat kuntoon


Haravoinnissa olennaista on tietenkin kunnon harava, mutta valitako muovinen vai vanhanaikainen metallipiikkinen harava, puuvarrella, on makukysymys.

Oulun kaupungin puutarhuri Jaana Jokitalo ja puutarhuriksi opiskeleva Maarit Mertaniemi ovat muoviharavan puolella. "Muoviharava on kevyt ja se kulkee hyvin mukana. Metalliharava on näissä hommissa aivan liian raskas", Mertaniemi sanoo.

Kotipihaansa haravoiva Margit Mikkilä on kuitenkin perinteisen metalliharavan puolella.

"Vaikka muoviharava on kevyempi, metalliharavalla saa haravoitua paremmin, jos nurmikko pidempi." Joidenkin mielestä metalliharavalla myös pääsee sellaisiin paikkoihin, joihin muoviharava ei taivu.

Olennainen asia on myös hyvät hanskat. Jokitalo ja Mertaniemi esittelevät lähes rakottomia käsiään todeten, että hanskat ovat ainoa keino välttää ikäviä rakkoja. Parhaiten hanskat suojaavat, kun ne eivät ole liian isot, vaan sopivan napakat.



Ravinnetta ja liikettä


Lehtien siivoamista ei kannata jättää kevääseen, sillä silloin niiden siivoaminen on työläämpää. Tosin siivouksen aikana kaikkia lehtiä ei kannata kipata suoraan roskikseen.

"Osa lehdistä kannattaa jättää maahan tai laittaa pensaiden alle. Lahotessa niistä tulee humusta ja se on hyvää ravinnetta maalle", kertoo järjestösihteeri Liisa Nivala Oulun 4H-piiristä.

Haravointi on hyväksi myös haravoijalle itselleen. Pihatyöt vaikuttavat koko kehoon, vilkastuttaen verenkiertoa ja sykettä nostaen. Haravointi tuntuu erityisesti käsi- ja selkälihaksissa.

"Itselläni jumittuvat erityisesti hartiat ja selkä, joten välillä kannattaa pitää taukoa ja venytellä, niin se helpottaa", Jokitalo opastaa.

Hyvä kannustin pihatöille on sekin, että parhaimmillaan haravointi kuluttaa energiaa jopa 300 kilokaloria tunnissa.

Ilmoita asiavirheestä