Vaikka syksyn sato on paikoin hyvä, on siitä tulossa suurimmaksi osaksi vain keskinkertainen.
Runsaat sateet ja elokuun helteet ovat olleet sadolle sekä hyvä että huono asia.
"Positiivista on, että vettä on saatu runsaasti ja kastelutyötä on ollut vähemmän. Lämmin ja kostea sää taas on suosinut kasvitauteja sekä työllistänyt viljelijöitä, joiden on pitänyt seurata tautitilannetta tarkasti", tiivistää Pro Agria maaseutukeskusten liiton kehityspäällikkö Terhi Taulavuori.
Koska sateet eivät ole jakautuneet tasaisesti, on vettä saatu paikoin liikaakin, kun toisaalla on jouduttu turvautumaan kasteluun.
Erityisen mieleinen kulunut kesä on ollut nurmikasveille. Paikoin talteen eläinten säilörehuksi saadaan Pohjois-Pohjanmaallakin vielä kolmas sato.
Syksyn perunasadosta on tulossa normaali. Vaikka vettä on tullut riittävästi kasvua ajatellen, viime kesän kuivuus verotti siemenperunoita. Alhainen mukulaluku taas rajoittaa huippusatoa.
"Sateiden takia sienitautien riski on aika iso ja varsinkin kotitarveviljelijöillä rutto on vienyt perunat monin paikoin. Ammattiviljelijöillä tilanne on hallinnassa", kertoo piiriagrologi Jouni Sassali Pro Agrian Oulun toimistosta.
Terhi Taulavuori muistuttaa, että perunoita nostettaessa joukosta pitää poistaa mukularuton pilaamat perunat. "Tänä vuonna tarvitaan erityistä tarkkuutta, ja siksi nostolle on varattava riittävästi aikaa."
Säiden armoilla ollaan jatkossakin. Viljan satomäärä näyttää hyvältä, mutta viljelijät kaipaavat kipeästi aurinkoisia puintipäiviä. Vilja on parisen viikkoa myöhässä, ja sateet ovat osaltaan aiheuttaneet laatuongelmia.
"Jos olosuhteet ovat hyvät, niin saadaan ihan hyvä sato. Jos sateet vielä jatkuvat, riski kasvaa ja vielä voi käydä huonostikin", summaa Jouni Sassali.
Varastovihanneksille kuten porkkanalle ratkaisevat ajat ovat vielä edessäpäin. "Juurekset kasvavat hyvin, eikä niissä ole esimerkiksi kasvuhalkeamia", Taulavuori kertoo.
Siinä missä kuiva edelliskesä näkyy jonkin verran tämän kesän sadossa, saattaa vastaavasti kuluneen kesän runsailla sateilla olla vaikutusta tuleville vuosille. "Jos kovin kosteilla pelloilla liikutaan raskailla koneilla, maa tiivistyy ja muuttuu hapettomaksi", Taulavuori toteaa.
Pieneksi on jäämässä myös kotipuutarhojen omenasato, jota on verottanut sekä rupiongelma että pihlajanmarjakoit. Tosin alueiden ja lajikkeiden kesken on suuria eroja. Sateiden ansiosta omenat ovat kuitenkin kookkaita.
"Koska pihlajat eivät kukkineet, koit siirtyivät omenapuihin. Kotipuutarhoissa omenasato on jäämässä pieneksi ja hajontaa on myös ammattiviljelijöillä", kertoo viljelyneuvoja Tuija Tanska Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitosta.
Sekä mansikka että vadelma taas kärsivät talvivaurioista ja molempien sato jäi keskinkertaiseksi. Tuija Tanskan mukaan kotiviljelijät innostuvat helposti marjanviljelystä, mutta innostus hiipuu, jos kokeilut eivät onnistu.
Oulun Äimäräution siirtolapuutarhassa omaa palstaansa jo 31 vuotta viljellyt oululainen Helvi Klemetti kehuu syksyn satoa.
"Perunaa tuli hyvin, osa nyrkinkokoisia, samoin omenaa ja sipulia, ja porkkana kasvaa edelleen. Luonnossa kasvavia tyrninmarjoja on valtavasti", Klemetti tietää.
Suomen siirtolapuutarhaliiton hallitukseen kuuluva Klemetti uskoo palstaviljelyn suosioon. "Osa kasvattaa vain kukkia, osa viljelee, mutta tulijoita on ja mökkien hinnat nousussa."