Iijoen nahkiaissaaliit ovat tänä vuonna isommat kuin viime vuonna. Eteläisen ja pohjoisen Iin kalastuskuntien puheenjohtaja Risto Tolonen arvelee tämän vuoden nahkiaissaaliin nousevan noin 200 000 kappaleeseen.
Se on tuntuvasti enemmän kuin viime vuonna.
"Syyskuun puolessa välissä nahkiaisia tuli hyvin. Sitten saaliit tyrehtyivät", Tolonen sanoo.
Parhaimpana päivänä Raasakan voimalaitokselta nostettiin 7 000 nahkiaista, eli noin 350 kiloa kalaa.
Kalastuskausi on vielä kuitenkin vielä kesken.
"Nahkiaisia pyydetään jäiden tuloon saakka", Tolonen muistuttaa.
Viime vuonna joen virtaus oli voimakasta runsaiden sateiden takia. Se verotti nahkiaispyyntiä. Tänä vuonna sateet ovat jääneet vähäisiksi, ja se näkyy saaliissa.
Iijoessa on tällä hetkellä nelisenkymmentä nahkiaisrysää, ja pyytäjiä on kymmenkunta vähemmän.
Lippoajat kaipaavat siikoja
Siian lippoajat ovat toiveikkaana saapuneet Iijoelle. Valtaosa kalastajista on kuitenkin joutunut palaamaan ilman saalista.
"Siika ei ole vielä noussut jokeen", harmittelee Tolonen.
Eräänä syynä voi olla kohtalaisen lämmin syksy.
"On mahdollista, että se on myöhästyttänyt siian nousua", Tolonen kertoo.
Pakkasten myötä siikaa ei kuitenkaan ole näkynyt.
Kalastajat epäilevät hylkeiden verottaneen siikakantaa. Tänä vuonna hylkeet ovat uskaltautuneet Iijokeen, ja tuhot ovat sen mukaisia.
"Parina viime vuonna hylkeet ovat nousseet jokeen siian perässä. Tilanne pahenee koko ajan."
Kalat syödään pyydyksistä ja verkot revitään jopa saman päivän aikana.
"Juuri kukaan ei jätä enää verkkoja, sillä aamulla ne on revitty."
Hyljetuhoja korvataan
Koko Itämeren harmaahyljekanta on tällä hetkellä noin 20 000. Riista- ja kalatutkimuslaitokselta kerrotaan, että Perämeren hyljekantaa on vaikea arvioida hylkeiden liikkuvuuden takia.
"Jäiden sulamisen aikaan Perämeren hylkeet laskeutuvat etelään karvanvaihtoon. Hallit palaavat takaisin Perämerelle myöhemmin kesällä", tutkija Mervi Kunnasranta RKTL:sta kertoo.
Hyljehavainnot joessa eivät puolestaan ole tavattomia.
"Niitä on nähty jopa Tenojoessa. Jos ruokaa on, niin rohkeimmat hylkeet tulevat sen perässä. Hylkeitä on yleensä siellä, missä on kalaa", Kunnasranta kertoo.
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Orian Bondestam muistuttaa Euroopan Unionin määrittelemästä sietopalkkiojärjestelmästä, jota on kalastajille maksettu parin vuoden ajan ja jota on tarkoitus jatkaa vuoteen 2013.
"Sen mukaan kalastajille maksetaan 1,5 miljoonaa euroa vuosittain", Bondestam sanoo.
Hyljevahinkokorvauksia maksetaan kaikille ammattikalastajille, joiden kokonaistulo ylittää 5 000 euroa. Kalastajat saavat myös ministeriöltä investointitukea hylkeenkestäviin pyydyksiin.
Perämerellä ammattiaan harjoittava kalastaja Eero Väätäjä sanoo koko sietopalkkiojärjestelmän olevan susi.
"Hyljekorvaus perustuu edellisen vuoden saaliiseen. Eihän verkkokalastaja voi saada korvausta, jos hylje on syönyt koko saaliin."
Väätäjä mainitsee siian ammattimaisen verkkokalastuksen käytännössä loppuneen Perämereltä hylkeiden takia.