Anteeksi vain Jari Tervo, Kari Hotakainen, Leena Lehtolainen, Päivi Alasalmi ja monet muut konkarit. Syksyn kirjailijoista eniten kohua ja julkisuutta voi sittenkin saada pienen suomussalmelaisen Myllylahti-kustantamon kiinnitys Ritva Sarkola.
Kaikkihan sen jo tietävät - aina New Yorkia myöten, että Sarkola on nainen kaikkien Tuula Sariola -dekkareiden takana. Alkukesän haamukirjailijauutispommin jälkeen Sarkola-Sariolasta on kerrottu kaikki, mutta kukaan ei vielä osaa sanoa, millainen on Ritva Sarkolan ensimmäinen omalla nimellä julkaistava jännityskirja Kuoleman kirkko.
Myllylahden toimitusjohtajan Mauno Moilasen mukaan kirjailijaan ja kirjaan kohdistunut uteliaisuus on jo nyt niin kova, että Kuoleman kirkon julkaisua piti aikaistaa kahdella viikolla elokuun viimeiseen päivään.
Kirjaesittelyn mukaan Kuoleman kirkko sijoittuu Helsinkiin, kun Sariola-dekkareissa liikuttiin hyvin usein Sarkolan kotiseudulla eli Mäntyharjulla.
Kirja kertoo alamaailmasta ja yläluokan prostituutioon liittyvästä sisäisestä välienselvittelystä, jossa poliisi saa tutkittavakseen kauniin, kalliisiin vaatteisiin ja koruihin puetun nuoren naisen kuoleman.
Sarkolasta ja Kuoleman kirkosta ei vielä muuta, mutta syksyllä sitäkin enemmän.
Sotakamreerin
urakointi jatkuu
Sarkola-Sariolan kaltaiseksi dekkaritehtailijaksi on hyvää vauhtia nousemassa myös oululainen Ari Paulow. Piakkoin Likeltä ilmestyvä Päästä meidät pahasta tuo jo kolmatta kertaa yksityisetsivä Jesse Hackmanin kuvioihin ja tällä kertaa selvittämään oululaisen monimiljonäärin tyttären sieppaustapausta. Luvassa siis taattua jerrycottonmaista Paulowia.
Suomalaisista kirjailijaurakoitsijioista erityismaininnan ansaitsee tänä syksynä 84-vuotias kirjailija, sotakamreeri Reino Lehväslaiho. Lehväslaiholta julkaistaan lokakuussa peräti 40. romaani Ei tuumaakaan (WSOY). Luvassa on taattua Lehväslaihoa; tarina kovista miehistä, jotka käyvät Sallan rintamalla Tuntsajoen itäpuolella kiivasluonteisia taisteluja.
Kansa taisteli, Lehväslaiho kertoi ja suomalaiset lukivat vuodesta toiseen.