Suomen varsinaisista taloussanomalehdistä on tämän syksyn jälkeen hengissä vain yksi, perinteinen Kauppalehti. Syy katoon ei ole vain internetin nousussa.
Taloussanomalehdet ovat muuttuneet uutisten välittäjistä niiden kohteeksi. Syksyn ensimmäinen lopetusilmoituksen tekijä oli Kauppalehden julkaisema, lauantaisin ilmestynyt Presso. Suurimpaan osaan Suomea tällä tiedolla ei ollut merkitystä, koska Pressoa ei edes haluttu markkinoida määrätietoisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.
Kohderyhmä oli rajattu maantieteellisesti pienelle alueelle, johon Suomen talouselämän ydin keskittyy ja jossa jakelu on halpaa. Presso oli kunnianhimoisesti ja laadukkaasti tehty lehti. Sekään ei auttanut. Kauppalehti päätti kolmen vuoden jälkeen lopettaa tuotteen, joka ei muuttunut kannattavaksi. Sitä ennen Kauppalehti itse oli karsinut kustannuksiaan ilmoituskadon takia vähentämällä työntekijöitään. Sekin oli oire perinteisen taloussanomalehtijournalismin kriisistä.
Viime viikolla vuorostaan Sanoma-WSOY ilmoitti, että Kauppalehden kilpailijaksi kymmenen vuotta sitten perustettu Taloussanomat lopetetaan painettuna lehtenä. Kokonaan se ei katoa, sillä se jatkaa olemassaoloaan verkkojulkaisuna. Resurssit tuohon toimintaan ovat isot, ainakin nykyisten suunnitelmien mukaan.
Taloussanomat ei sanomalehtenä koskaan saavuttanut tavoitteitaan. Sen levikki jäi pieneksi, ja siitäkin iso osa oli keinotekoisia tukitilauksia. Lehteä julkaiseva Sanoma-WSOY on taloudeltaan erittäin vahva, mutta sekään ei loputtomiin halunnut polttaa rahaa tuotteeseen, joka ei päässyt plussalle kertaakaan kymmenen vuoden aikana. Lehden tappiokierre muodostui erittäin raskaaksi.
Selkeä johtopäätös on, ettei Suomen markkinoilla ole tilaa kahdelle vain talouteen keskittyvälle sanomalehdelle -- ei etenkään, jos ne ovat liian samankaltaisia. Nyt jäljelle jää vain Kauppalehti, mutta senkin tulevaisuudessa riittää haasteita painetun kilpailijan katoamisesta huolimatta.
Nimenomaan talousuutisten välittäjänä internetin rooli on noussut yhä tärkeämmäksi. Varsinaiset uutistapahtumat ja kurssimuutokset halutaan tietää heti. Esimerkiksi pörssitiedotteet voi nähdä yhtiöiden omilta sivuilta saman tien, jos niitä haluaa etsiä.
Kymmenkunta vuotta sitten journalisteja rekrytoitiin etenkin Helsingissä taloustoimittajiksi minkä ehdittiin. Se näytti vahvalta tulevaisuuden alalta. Todellisuus osoittautui aivan toiseksi. Tapahtunutta käännettä on trendikästä selittää internetin avulla, eikä sen vaikutusta voikaan väheksyä. Silti talouden erikoissanomalehtien elintilaan vaikuttaa myös se, miten perinteiset sanomalehdet ovat toimineet.
Painetun talouslehden tulevaisuus liittyy ennen muuta analyysiin, taustoitukseen ja omien aiheiden esiin nostoon. Mutta siinäkin kilpailijaksi löytyvät ulkomaiset julkaisut, erityisalojen aikakauslehdet ja päivittäin ilmestyvät sanomalehdet vahvoine taloussivuineen.
Kannattavuuden haasteet eivät Taloussanomilta katoa mihinkään verkkoon keskittymisestä huolimatta. Suomessa ei vielä ole löydetty mallia, jolla pelkästään internet elättäisi ison uutispalvelun ilman kytkentää muuhun painettuun tai sähköiseen julkaisuun. Yrittäjiä tosin alkaa olla.
Perinteinen Uusi Suomi on hiljattain Niklas Herlinin rahojen turvin alkanut ilmestyä internetjulkaisuna. Sen aloitus on ollut odotuksia vaatimattomampi. Taloussanomilla on netissäkin takanaan vahva kustannusyhtiö, mutta se joutuu silti taistelemaan lunastaakseen paikkansa kovassa kilpailussa.