Myyräkuume on Suomessa yleisin luonnoneläimistä ihmisiin tarttuva tauti.
Se on munuaisoireinen verenvuotokuume, jonka aiheuttaa hantaviruksiin kuuluva Puumala-virus. Hantaviruksia levittävät luonnossa etupäässä jyrsijät.
Tällä hetkellä hantaviruksia tunnetaan kolmisenkymmentä, mutta määrä kasvaa jatkuvasti. Kukin virus esiintyy omassa isäntälajissaan tai muutamassa lähisukuisessa lajissa. Puumala-virus eristettiin metsämyyrästä vuonna 1980. Ihminen saa myyräkuumeeseen johtavan tartunnan yleensä hengitysteitse. Puumala-virus leviää pölyn mukana paikoissa, joissa on metsämyyrien ulosteita.
Infektion voi saada esimerkiksi kesämökkiä siivotessa tai maapohjaisessa liiterissä työskennellessä. Myyräkuume ei tartu ihmisestä toiseen.
Myyräkuumetta esiintyy koko Suomessa lukuunottamatta aivan pohjoisinta Lappia, mistä metsämyyräkin puuttuu. Suurimmillaan esiintyvyys on syys-joulukuussa, jolloin metsämyyrät hakeutuvat ihmisasumuksiin. Tauti alkaa korkealla kuumeella, jonka jälkeen ilmaantuu päänsärkyä, pahoinvointia sekä vatsa- ja selkäkipuja. Joillakin potilailla on myös pieniä verenpurkaumia iholla.
Ensimmäisen sairausviikon loppupuolella voi ilmetä munuaisten vajaatoiminnan merkkejä, kuten virtsamäärän vähe- nemistä.
Noin viisi prosenttia sairastuneista tarvitsee dialyysihoitoa.
Munuaisten vajaatoiminta jatkuu yleensä yhdestä kahteen viikkoa, jonka jälkeen toipumisvaiheessa virtsamäärät lisääntyvät yli normaalin.
Myyräkuumekuolemat ovat äärimmäisen harvinaisia.