Diplomatiassa on omat tapansa ilmaista ikävät asiat. Jos jokin ajatus on toteuttamiskelvoton, vastapuoli voi luonnehtia sitä "ennakkoluulottomaksi". Jos neuvotteluissa on oltu jyrkästi erimielisiä, niitä voi kutsua "suoriksi".
Jos jokin osapuoli haluaa torjua tapaamisyritykset, hienovarainen keino on vedota aikatauluongelmiin. Juuri aikataulusyillä torjuttiin Helsingin Sanomien mukaan tasavallan presidentin kanslian tuoreinkin yritys järjestää presidentti Tarja Haloselle tapaaminen George W. Bushin kanssa Yhdysvalloissa.
Aikataulusyyt kuulostavat epäuskottavilta useastakin syystä. Halosen edellisestä vierailusta Valkoiseen taloon on yli viisi vuotta. Jos Bushin esikunnasta olisi löytynyt myötämieltä, audienssi olisi kyllä järjestynyt. Esimerkiksi Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves sai heti patsaskriisin jälkeen kutsun vierailla Valkoisessa talossa ensi kuussa. Bush itse kävi Virossa viime syksynä. Haloselle on kiusallista, ettei ovi Yhdysvaltain tärkeimpään osoitteeseen aukea edes kolkuttamalla.
Pääsyy kiinni pysyviin oviin löytynee vuoden 2004 syyskuusta. Tuolloin Halonen totesi YK:n yleiskokouksessa Irakin tilanneesta, että "osa jäsenkunnasta turvautui voimatoimiin, jotka eivät olleet kansainvälisen oikeuden mukaisia". Osoite oli Bush. Vaikka Yhdysvaltain lähtöä Irakiin perusteltiin kestämättömästi, on selvää, ettei suurvallan presidentti kuuntele seurauksitta tuollaista arviota julkisesti kansainväliseltä foorumilta.
Vertailukohdan voi hakea Ruotsista. Sen edesmenneen ulkoministerin Anna Lindhin kriittiset lausunnot Bushin politiikasta johtivat siihen, että korkean tason tapaamiset katkesivat. Ovet aukesivat vasta kun pääministeri Göran Persson esitti Bushista muutaman positiivisen arvion.
Myönteistä nykyisessä tilanteessa on se, ettei Yhdysvaltain ja Suomen korkeimpien johtajien selvästi havaittava keskinäinen epäluulo ole vaikuttanut suhteisiin laajemmin. Kun ulkoministeri Ilkka Kanerva tapaa virkasisarensa Condoleezza Ricen Washingtonissa näillä näkymin ensi kuussa, Kanervan pakolliseen tehtävänkuvaan kuulunee tunnustella alttiutta ottaa vastaa myös Halonen.
Suomessa olisi varmasti iloinen yllätys, ja joillekin kenties noloa, jos Kanerva toisi mukanaan kutsun kaikkein pyhimpään. Voikin käydä niin, että seuraavassa maiden johtajien kohtaamisessa Suomen presidenttiä on vastassa jo Bushin seuraaja.