Tänään vietetään
ystävänpäivää.
Oulu Miehen ja naisen välinen ystävyys on Helena Jäykälle ja Mikko Herttualle aivan mutkaton ja tavallinen asia. Helenalla on aina ollut paljon miespuolisia ystäviä ja Mikolla paljon naispuolisia ystäviä, joten toisenlaisia näkökulmia on helppo arvostaa.
"Ystävyytemme lähti siitä, että istuttiin samassa pöydässä. Huomasin, että hei, tuo ihminenhän kuuntelee mitä mä puhun ja vastaa mulle!" Mikko muistelee.
"Mikko on hyvä kuuntelija. Jos multa tulee tekstiä fortella ja jonkin tunteen saattelemana, niin Mikolta ei lennä matto alta. Miesten kanssa on hedelmällistä pähkäillä asioita", Helena sanoo. Mikko puolestaan on voinut tutkia naisen logiikkaa luottamuksellisessa hengessä.
Kinaa heille ei ole viidentoista vuoden aikana tullut mistään, kiivaat väittelytkin otetaan verbaalisina leikkeinä. Molemmat ovat kiinnostuneita taiteesta ja kulttuurista ja lukevat paljon. He arvelevat olevansa temperamentiltaankin aika samanlaisia.
"No, kun mä oon Jäykkä ja Mikko on pienenä niellyt seipään", Helena sanoo ja tulee kiteyttäneeksi ystävysten pohojammaalaisen rehellisen ja suoran tyylin.
Ystävyys ei ole Mikolle ja Helenalle pakollista yhteydenpitoa vaan uusiutuva lahja.
Jo poikina toisensa olemassa olon tunteneen työparin, Allu Alatalon ja Rike Pietilän yhteinen seikkailu alkoi vasta aikuisiällä. Lopulta radiotyöläisten ystävyys riistäytyi siinä määrin käsistä, että kaverukset perustivat yhdessä äänimainostoimiston.
Rike on työparin harkitsevaisempi osapuoli ja taiteilijasielu. Allu puolestaan sanoo olevansa tulta ja tappuraa, vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Luonteen eroista huolimatta he ovat aidosti paita ja peppu. "Ajatusviiva kulkee samaa rataa. Työnjako on selvä, molemmat tekevät kaikkea mahdollista", Rike kuvaa.
Ystävyyshistorian aikana on koettu avioerot ja perheenperustamiset. Toimiston pystyttämisen lisäksi yhteinen tähtihetki on ollut Jätkien älppärin levyttäminen. Levyllä ystävysten alter egot Arvid ja Reinari pääsevät vauhtiin.
Miracle Soundin toimistossa hillitön herjanheitto on sallittua, jopa suositeltavaa. Jos huumori ei menisi yksiin, töitä tuskin huvittaisi tehdä yhdessä kahdeksaa tuntia päivässä. Riitaa ei ole tullut sisustusasioissakaan. Huumoripitoinen estetiikka ulottuu diskovessaan asti.
"Me ollaan kumpikin musiikkimiehiä ja tykätään kaikesta roinasta, josta lähtee ääntä", Allu sanoo ja töräyttää vakuudeksi tuubaa.
Mr. Nobody, tuttavallisesti Nouppis, on 12-vuotiaan Reetta Mikkosen silmäterä. Reetta on hoitanut muitakin hevosia, mutta kun Nouppis tuli Marleena Tomperin tallille viime kesänä, Reetta ihastui siihen välittömästi.
Kilpakenttiä kolunnut Nouppis ei yleensä ole pitänyt lapsista, mutta Reettan kanssa se tuli heti juttuun.
"Nouppis on kiltti ja rauhallinen hevonen, se ei pure eikä ole koskaan tiputtanut minua selästään", Reetta kertoo. Osaa Nouppis olla myös itsepäinen sähikäinen, mutta topakka Reetta hallitsee keinot, jolla kuusisataakiloisen änkyröivän ystävän saa aisoihin. Reetta osaa komentaa ja jaksaa rakastaa.
Reetta Mikkonen asuu melkein Nouppiksen naapurissa ja käy ratsastamassa muutaman kerran viikossa. Kaksikon välillä vallitsee täysi luottamus. Vastikään Reetta ja Nouppis hyppäsivät yli kuusikymmentäsenttisen esteen.
Kun Reetta on harjannut ja sukinut Nouppiksen, sen karva kiiltelee komeasti talvipäivän auringossa. Ilman satulaa ratsastava Reetta ohjaa ja taivuttelee Nouppista sujuvasti ympäri lumista kenttää.